Alkoi soimaan biisi Tarotin ”The Spell of Iron” esikoisalbumilta.

Ei Wings of Darkness, vaikka sen nyt myöhemmin toki myös kuuntelin, vaan albumin avausraita Midwinter Nights.

Hitto että on hieno tapa aloittaa albumi.

Introssa kylmän kuulonen tuuli puhaltelee kohti sitä seuraavia pahaenteisiä riitasointuja. Mieleen maalaantuu helpostikkin kuva kylmässä pohjolassa elävistä nuorista hevijätkistä värkkäämässä ekan levyn biisejä. Savon kuppeesa. Biisi itessään jättää kyllä kaikkea muutaku kylmäks.

Oon aina vähä ihmetelly miten Tarot ei oikeasti breikannu isommin. Kirjassaan Hietala kertoo kyllä ties mistä eriskummallisista sattumuksista, joilla lienee ollu osuutta asiaan.

Nojooo, itselle toimii edelleen. Onhan hyvvää heviä. Kertakaikkiaan. Niinku mun uus lemppari youtubettaja sanos (Muuvipeikko on oikeasti lemppari)