No lennokasta menoa oli viimeksi.

Viime viikonloppuna pikaiset mökkeilyt sukulaisten kera ja sitten ajankohtaiseksi tulikin nenäntotaalivalkaisu ennen uusia haasteita. Vika lomaviikko menossa ja normaalistihan se tarkoittaisi kunnon töihinpaluukankkusta, mut nyt ei näin toimita, koska tosiaan tilanne on täysin toinen, eikä vanhoihin rutiineihin palata, vaan pitää uudistua.

No pokeria on kyllä tullut roiskittua suht paljon, odotusarvoisesti mielestäni hyvinkin. Oon pelaillut neljässä verkossa ja ainoastan 5-20€ pelejä ja vielä rebojakin, eli aivan liian isoa mulle. Mut jos niin, eihän ne kassanhallintahommat ole mitään perustuslakiin kirjoitettuja asioita. Mua ei tosiaan liferollimielessä kiinnosta muu kuin, että tilillä on rahaa ruokaan yms. ja laskut hoidettu.

Nyt kun on ollut aikaa enemmän pelata, on ollut kiva ottaa vähän shottia, kun tosiaan työaikoina se on se turnauksen kesto on se joka määrittelee sen mahdollisen turnajaiseen osallistumisen. Siellä Paffilla oon muutaman pelaillut, mut jumalauta, että ne kestää pitkään. Siellä ois aivan tolkuttomasti hyviä pelejä, mut kesto on lähes jokaisessa jotain aivan kestämätöntä. No huomenna poliisilaitokselle tunnistautumaan on aika, eli jos sitten sais sen hyvän arkipeliturnajaisaikataulun itselle tehtyä passin saatuani.

Mut oon kovastikin miettinyt omaa luonnettani näissä mun toilailuissa. Ja pari prinsiippiä tästä tosiaan olen tajunnut. Oon ehkä tän pokerin myötä tajunnut itseäni paremmin, ei aina tarvita mitään psykologia kertomaan.

Mulla on suunnattoman korkea velvollisuuden tunne. Se jakautuu perheelle ja työnantajalle, kahden tulen välissä mennään. Oon lähinnä suorittanut reilusta parikymppisestä tänne lähes viiskymppiseksi ja valitettavasti monesti on mennyt sinne töihin vaaka kallelleen, mut se taas johtuu siitä, että pakko on ollut tienata ja kun sekään ei ole riittänyt, on ollut pakko istua koneella tuhansia tunteja. Ja nyt en enää osaa edes katsoa tuntia tv-sarjaa ilman, että tekisin jotain niin sanotusti hyödyllistä.

Tällä hetkellä stressaan, miten ens viikolla lähtee uudet kuviot, koska jos uus firma on saanut mut harteilleen, mun on toki tehtävä enemmän kuin parhaani lunastaakseni odotukset ja palkkani.

Tästä aasinsilta taas, eli oon aina työasioissa todella motivoitunut siihen, että hoidan hommat kunnialla ja olen palkkani arvoinen. Sitten taas toisaalta tää pokeri on mulle kivaa, nyt kun seuraavan päivän ruoka ei ole siitä kiinni, voin ottaa rennosti ilman mitään paineita minnekään suuntaan.

Ja vielä noista toilailuista. Olin tossa kolvi kädessä sen kitaran kanssa ja vaan mietin, että mulla ei ole vittu hajuakaan, mitkä piuhat pitäis mihinkin kolvata, kun eivät olleet aivan identtisiä. No sittenhän tällainen helvetin spontaani kaveri tilaa kokonaan uuden setin mikkeineen päivineen. No se ei oo vielä tullut, mut siinä on pari humbuckeria ja yks single coil vai mikä se on. No mitenköhän ne sitten siihen kitaraan istuu. Nään jo itseni sieluni silmin sahailemassa sitä kitaran runkoa niistä koloista isommaksi. Mut joo, sählään näissä vapaa-ajan hommissa ja se on ihan ok. Saan siitä jotain mielenrauhaa jälleen kerran tajuttuani, että vituikshan tää taas meni. Se on se matka. Lapsena rakkain leluni oli jossain vaiheessa kauko-ohjattava auto, jonka purin osiin, ennen kuin tajusin jonkun pikkuvian & silloin oli jo myöhäistä.

Mukavat loppukesät muille, itse täällä vaan sikiöasennossa odottelen maanantaita ja töiden alkua itkien. No tämä oli vitsi, kun olen huomannut, että eihän kirjoitetusta koskaan tiedä.