No niin, kirjoitellaanpa jotain ajatuksia perjantaina alkavasta Valioliigasta. En nyt laita tiimejä mihinkään varsinaiseen rankingjärjestykseen, mutta jaottelen ne eri kategorioihin sen mukaan mihin suuntaan joukkueet ovat mielestäni menossa. Aloitetaan positiiviselta puolelta:

Nousussa olevat / vahvistuneet

Liverpool

Liverpool oli kiistatta viime kauden paras joukkue Valioliigassa ja kun seura on vielä tänä kesänä riehunut siirtomarkkinoilla niin tulevan kauden ykkössuosikista ei paljon väittelyjä ole saatu aikaiseksi. Toki ulospäinkin on ollut liikennettä kun mm. Trent Alexander-Arnold, Luiz Diaz ja Darwin Nunez ovat vaihtaneet Anfieldiltä muihin maisemiin. Kuitenkin kun sisään on tullut Florian Wirtz, Milos Kerkez, Jeremie Frimpong ja Hugo Ekitike niin kesän siirtoikkuna on jäänyt ehdottomasti plussan puolelle. Wirtz saattaa hyvin olla kesän kovin pelaajahankinta Valioliigaan. Jos toinen megaluokan kaappaus toteutuisi vielä Alexander Isakin muodossa niin sen jälkeen Pool vaikuttaisi lähes pysäyttämättömältä. Vahvat huhut ovat tuomassa myös toppariosastolle vielä lisävahvistusta, kun ainakin Marc Guehi on vaihtamassa Crystal Palacen värit Liverpooliin punanuttuun.

Arne Slot sai viime kaudella iskostettua oman pelisysteeminsä hämmästyttävän nopeasti joukkueeseen. Paperilla Pool on kova jokaisella osa-alueella ja saattaa vahvistua edelleen ennen siirtoikkunan päätöstä. Pientä kysymysmerkkiä voidaan heittää ehkä keskikentän pohjalle ja siihen, onko Mohamed Salah edelleen sarjan paras pelaaja nyt kun ikää on hyökkäävälle laiturille jo aika paljon eli 33 vuotta. Afrikan mestaruuskisat keskitalvella tietävät joka tapauksessa sitä, että Pool joutuu tulemaan jonkin aikaa toimeen ilman Salahia. Tämä huomioidenkin Liverpool on selvähkö ykkössuosikki mestariksi alkavalle kaudelle.

Arsenal

Arsenalilta moni odotti kovaa siirtoikkunaa, jotta seura saisi otettua sen viimeisen kriittisen askeleen kohti Valioliigan mestaruutta. Kolmella edellisellä kaudella tykkimiehet ovat sijoittuneet kakkoseksi ja se sijoitus ei varmasti enää tyydytä kannattajia. Arsenal on nyt viimein tehnytkin isoja panostuksia kesän aikana. Etenkin Martin Zubimendin ja Viktor Gyokeresin hankinnat ovat nostattaneet odotuksia. Noni Madueken siirto Chelseasta on herättänyt sen sijaan laajalti ihmetystä. Arsenal olisi tarvinnut kovan nimen erityisesti vasemmalle laidalle kehityksessä jopa taka-askeleita ottaneen Gabriel Martinellin tilalle. Sen sijaan Arsenal hankki keskinkertaiseksi haukutun Madueken, jonka pelipaikka on Chelseassa ollut oikealla laidalla.

Arsenalin pelaajanippu alkaa olemaan nyt sillä tasolla, että yksi kova hyökkäyspään hankinta lisää ja voidaan alkaa puhumaan toden teolla tasaveroisesta haastajasta Liverpoolille. Huhuissa on kesän aikana pyörinyt mm. Eberechi Eze ja hän olisi juuri sellainen vasemman puolen talismaani, jollaista Arsenal vielä kaipaisi. Kokonaan toinen asia on sitten saako Arsenal koskaan Ezen siirtoa maaliin saakka, kun naapuri Spurskin on ilmestynyt samoille apajille.

Arsenalin puolustuspeli on jo pitkään ollut mestarijoukkueen tasolla. Ongelmana on kuitenkin ollut kaavamainen ja ideaköyhä hyökkäyspeli. Maalien luonti on ollut lähinnä sarjan parhaiden erikoistilanteiden ja Bukayo Sakan yksilötaidon varassa. Nyt joukkueeseen on saatu taas uusia palasia ja katseet kääntyvät voimakkaasti kohti Mikel Artetaa. Kesän aikana hyökkäyspeliin on ollut pakko saada kehitettyä harjoituskentällä uutta ideaa, jotta tykkimiehet voivat haaveilla Valioliigan mestaruudesta.

Chelsea

Chelsea voitti kesällä komeasti seurajoukkueiden maailmanmestaruuden ja ollut vakuuttava myös kauden alla käydyissä harjoitusotteluissa, joten on se vaan uskottava, että kaikesta viime vuosien aikana nähdystä siirtohullunmyllystä huolimatta seuran projekti on menossa oikeaan suuntaan. Nyt kesän aikana Chelseasta on poistunut määrällisesti paljon pelaajia, muttei kuitenkaan yhtään todellista avainpelaajaa. Sisään on tuotu kaksi kovaa kärkipelaajaa tuhnuksi viimeistelijäksi osoittautuneen Nicolas Jacksonin tilalle. Brightonista hankittu Joao Pedro onkin suorastaan loistanut välittömästi uudessa seurassaan ja Ipswichistä tullut Liam Delapkin antanut vaihtopelaajan roolista mukavasti tulitukea Pedrolle. Noni Madueken ja Joao Felixin tilalle ostettiin Dortmundin paidassa kahdeksan Bundesliiga-maalia viime kaudella iskenyt Jamie Gittens sekä todellinen brassilupaus Estevao Willian.

Chelsea on laadukas nippu paperilla ja pytyn voittaminen kesällä on tuonut takuulla positiivista pöhinää ja itseluottamusta seuraan. Monesta suunnasta viime vuosina pommitettu negatiivissävytteinen paine on hellittänyt ainakin hetkeksi. Lähtökohdat tulevaan kauteen näyttävät sen osalta hyviltä. Ykköstoppari Levi Colwillin paha loukkaantuminen kauden alla on tosin tuonut ainakin jonkinlaisen särön positiivisiin näkymiin. Tavalla tai toisella seura kuitenkin pystynee korvaamaan Colwillin jättämää aukkoa.

Iso kysymys Chelsean kohdalla ennen kauden 2025-26 alkua on se, pystyisikö joukkue taistelemaan jo tosissaan jopa Valioliigan mestaruudesta? Kaiken mennessä nappiin niin miksipä ei. Todennäköisempää taitaa kuitenkin edelleen olla sijat 3-4 tälläkin kaudella.

Manchester United

Manchester Unitedin viime kausi oli täydellinen katastrofi. 15. sija Valioliigassa ja tappio Euroopan Liigan finaalissa Tottenhamille olivat kirveleviä asioita menneiden vuosien kestomenestyjälle. Kesken viime kauden ManUn peräsimeen palkattu Ruben Amorim ei saanut positiivista muutosta aikaiseksi. Viime kaudella ManUn pelaajamateriaali kävi vielä ainakin osaselityksenä Amorimille. Tämän kesän kovien hankintojen jälkeen tulosta on kuitenkin jo tultava. Bryan Mbeumo ja Matheus Cunha kuuluivat viime kaudella Valioliigan ehdottomaan eliittiin ja molemmat viilettävät ensi kaudella ManUn riveissä samoin kuin RB Leipzigistä tuotu hyökkääjä Benjamin Sesko. Kun joukkueessa oli jo valmiiksi Bruno Fernandesin ja Amad Diallon tapaisia hyökkäyspään aseita niin viime kauden surkea maalimäärä 44 tulee ainakin kaiken järjen mukaan komistumaan selvästi tulevalla sesongilla.

Puolustuspää on sitten kokonaan toinen tarina. Määrää ManUn puolustuksessa kyllä löytyy, mutta riittääkö laatu? Sinne ei vahvistuksia ole hankittu eikä yllättäen myöskään  maalivahtiosastolle. ManU tulee väkisin nostamaan sijoitusta viime kaudesta, mutta tuleeko se palaamaan top 5 joukkueeksi? Itse en siihen usko. Puolustuspää on kysymysmerkki samoin kuin se, miten hyökkäyspää rakennetaan uusilla palasilla. Cunha ja Mbeumo ovat loistavia yksilöitä, mutta miten heille saadaan riittävästi pallollista aikaa kun joukkueessa on jo Bruno Fernandes? Nähtäväksi jää miten Amorim saa puolivaikealta näyttävän palapelinsä rakennettua. ManU tulee olemaan ensi kaudellakin ison varianssin joukkue. Potentiaalia on koviinkin tekoihin, mutta täysin mahdollista on myös jälleen kerran yksi pettymysten kausi lisää. Merkittävä positiivinen tekijä ManUn kaudessa on se, ettei joukkue pelaa lainkaan europelejä vaan saa nyt keskittyä pelkästään Valioliigaan siinä missä ennätysmäärä muita joukkueita rasittaa itseään eurokentillä.

Tottenham

Tottenhamin kausi 2024-25 oli melkoisen tragikoominen. Valioliigassa joukkue valahti kerrassaan sijalle 17, mutta keväällä seura pääsi kuitenkin pitkästä, pitkästä aikaa juhlimaan kunnon pyttyä Euroopan liigan finaalin päätteeksi. Kesän siirtoikkuna on ollut toistaiseksi kohtuullisen hiljainen Spursin osalta. Selvästi isoin asia oli seuran pitkäaikaisen talismaanin Heung-min Sonin siirtyminen Los Angelesiin. West Hamista hankitun Mohamed Kudusin odotetaan paikkaavan Sonin jättämää aukkoa, mutta saappaat ovat isot täytettäväksi. Toissa kauden Kudus voisi siihen pystyäkin, mutta viime kausi oli ghanalaisen osalta iso pettymys.

Se merkittävin hankinta Spursin osalta tälle kaudelle saattoikin olla Brentfordissa hyvää työtä tehnyt Thomas Frank. Tanskalaisvalmentajalta odotetaan ennen kaikkea sitä missä edeltäjä Ange Postecoglu ei koskaan onnistunut eli saamaan Tottenhamin hyökkäys- ja puolustuspeli oikeanlaiseen balanssiin. Spursin puolustus on nimiltään ihan riittävä, jotta verkko omassa päässä heiluisi jatkossa huomattavasti harvempaan tahtiin kuin Postecoglun aikana. Bayern Munchenista hankitun Joao Palhinhan pitäisi tuoda vielä keskikentän pohjalle lisää pitävyyttä. Omiin päin Spursin pitäisi siis kaiken järjen mukaan parantaa viime kaudesta, mutta entäs se hyökkäyspeli? Pelintekijä James Maddisonin loukkaantuminen kauden alla on massiivinen isku joukkueelle Sonin lähdön lisäksi. Siirtomarkkinoilta on löydettävä Maddisonin paikkaaja tai muuten europaikoille oikeuttavista sijoituksista lienee turha haaveilla Valioliigassa.

Everton

Everton on ollut David Moyesin uudella Everton-aikakaudella erinomaisesti puolustava joukkue. Viime kaudellakin se päästi Valioliigassa vain 44 maalia mikä oli vähemmän kuin esimerkiksi Newcastle ja Aston Villa. Vahvan puolustamisen ansiosta putoamispeikko ei ole käynyt lähellä, mutta myöskään toisessa päässä kenttää ei ole tapahtunut juuri mitään ja sen myötä top 10 sijoitukset ovat jääneet haaveeksi. Totuuden nimessä Moyesilla on ollut hyökkäyssuuntaan myös todella heikot palaset käytössään. Nyt valoa on kuitenkin sen osalta tunnelin päässä.

Everton on tehnyt järkeviä liikkeitä kesän aikana siirtomarkkinoilla. Erittäin hyvin toiminut puolustus on pysynyt kasassa ja joukkuetta vahvistettu nimenomaan hyökkäyssuuntaan. Championshipin toissa kauden paras pelaaja Kiernan Dewsbury-Hall ei pystynyt murtautumaan Chelsean huippulaajaan rosteriin, mutta nyt Evertonissa hänen luulisi olevan joukkueen hyökkäyspelin sielu. Kärkeen hankittiin keväällä viimein lupaavia otteita väläytelleen Beton kirittäjäksi lupaava ranskalainen Thierno Barry. Manchester Cityssä taantunut Jack Grealish voi myös löytää uuden kevään Toffees-miehistössä. Kun jo hyvän viime kauden pelanneelle Iliman Ndiyelle moni povaa tälle kaudelle isompaa läpimurtoa, alkaa Evertonin hyökkäyspäässä olemaan vihdoin mukavasti lupaavia aihioita. Jos hyökkäyspeli ottaa harppauksen ylöspäin viime kaudesta ja puolustuspeli pysyy edelleen yhtä tiiviinä, on Evertonilla kaikki saumat olla tulevalla kaudella top 10 joukkue Valioliigassa.

West Ham

West Ham kuului viime kaudella yhdessä ManUn ja Tottenhamin kanssa Valioliigan suuriin pettymyksiin. Kauteen kovin odotuksin jälleen kerran lähtenyt Hammers konttasi läpi koko kauden ja sijoittui vain pisteen verran ManUn yläpuolelle sijalle 14. Kesän siirtomarkkinoilla West Ham ei ole tällä kertaa riehunut, mutta se voi olla hyväkin asia. Näin kesken viime kauden peräsimeen palkattu Graham Potter on saanut ajaa rauhassa omia prinsiippejään sisään tutulle miehistölle. Potterin kädenjälki näkyi loppukaudesta yllättävän vähän Hammersin peliesityksissä. Puolustuspeli tiivistyi ehkä vähän, mutta Brightonista tuttu häikäisevä hyökkäyspeli loisti keväälläkin poissaolollaan. Potterilla on nyt kovat paineet niskassaan, sillä Chelsea-floppauksen jälkeen hänellä ei uransa kannalta ole varaa enää toiseen pettymyksen tuottavaan pestiin Valioliigassa.

West Ham on krooninen alisuorittaja Valioliigassa ja siten aina erittäin vaikea arvioitava kauden alla. Pelaajamateriaali on edelleen hyvä ja se antaa eväitä nostaa viime kauden sarjasijoitusta. Kuinka paljon, riippuu siitä saako Potter tuotua kentälle samaa magiikkaa kuin aikoinaan Brightonin pääkäskyttäjänä.

Edit. otsikkomuotoiluja en saanut toimimaan, joten olkoon nyt sitten näin