Kun nyt muistin jo toista kertaa tällä viikolla käydä katsomassa tätä sivustoa niin joku pikainen päivitys… Mulla on turnauksissa menossa aivan kaamea runi ja viime sunnuntaina tein ihan törkeän montun kun yritin ottaa vähän shottia pykälää isompiin sunnuntaiturnauksiin. Vedin isolla volyymilla jollain 15-20 taalan abilla ja oli aloittaessa super hyvä fiilis ja oon sinänsä 100 % tyytyväinen pelaamisen tasoonkin, mut kun ei vaan ne ratkaisuflipit napsu niin ne ei napsu. On se turnauspelaaminen välillä niin julmaa.

Päätin, että pelaan tän viikon pelkästään GG:n käkky-leaderboardeja. Vedän huomenna seuraavan pitkän session ja vaikka kassa riittäis pykälää ylemmäskin niin otan varman päälle taas sen 300-400 euroa mikä tulee kun vetää lähes vuorokauden putkeen NL5 ja NL10 ysimakseja. Ei oo vielä koskaan pettäny ja jos haluaisin olla kunnianhimoton grindaaja ilman haaveita edelleen tasojen nostoista yy äm niin tollahan tekis sinänsä jo ihan hyvän toimeentulon, mut en mä ihan siihen kuitenkaan viitsi tyytyä lopuksi elämää. Tarttee ne eläkerahatkin vielä jostain tehdä…

Mähän päätin ”taas” lopettaa sen ryyppäämisen ja alkoholin käytön joskus heinäkuun puolivälin paikkeilla kun kesällä lähti taas useasti lapasesta ja se päätös on minusta pitänyt ihan kiitettävän hyvin. Tai siis melkein tyydyttävän hyvin… Kahdesti oon ottanut alkoholia kohta kolmeen kuukauteen ja molemmilla kerroilla ihan vitun lapasesta on lähtenyt kaikki ja oon tapellu ja suututtanu kaikki jne. mut siis… Vain kahdesti!! Mä annan itselleni ihan semmoisen semihyväksytyn arvosanan tosta. Jos mulla lähtee mopo totaalisen lapasesta vain kerran kuukaudessa tai harvemmin niin mä itse voin elää sen kans jos vaan siis pysyn elossa eikä sydän irtisano sopparia. Kaikki tutut välttämättä ei voi elää kun taas oon onnistunut suututtamaan joitain tuttuja ja ainoat kaksi leidiä joista olisin ollut kiinnostunut, ei kumpikaan puhu mulle enää, mut… Kun vertaa mun aiempaan elämään niin tääkin on jo ihan huomattava askel eteenpäin. Ja askel kerrallaan. Kyllä tästäkin ihan hyvä tulee.

Joo, muistelen, että oli jotain tavoitteitakin muka tähän blogiin, mut siis… Oon onnistunut olemaan kuolematta niin mä oon ihan tyytyväinen. Toivottavasti kovin moni ei ehtinyt luulemaan, että en ole onnistunut siinä. Se ei ollut tavoiteltu dramaattinen sivujuonne… Paino ei oo tippunu ja rollia on just ja just nl25:een, mut pidetään ny kiinni asetetuista tavoitteista niin on taas jotain missä epäonnistua. Mulla on semmoinen fiilis, että mä edelleen tuun lopulta kuitenkin onnistumaan tässä elämässä ihan hyvin kun mun sekavassa ja kaksisuuntaisesti toimivassa pääkopassa on olemassa ihan oikeasti kaikki rakennuspalikat senkin asian rakentamiseen ja ratkaisemiseen. Life is good.

Ps. Mä en enää toista samoja asioita odottaen eri lopputulosta vaan teen ihan konkreettisia asioita onnistuakseni sellaisessa jutussa kuin elämä. Koska meillä ei tosiaankaan ole niitä kuin tämä yks. Uskikset suksikoon… No äh… Johonkin. Mä koitin tähän keksiä sellaisen hauskan pokeria sivuavan kielikuvan, mut en nyt sit jaksakaan kun ei heti raksuttanut…