Pelasin tossa keskiviikkona session, mutta se meni ihan vituiksi, kun GGPoker päätti lahota illalla tunniksi ja kaikki turnaukset peruttiin ja siihenhän nykyään aikalailla loppuu itsellä sessio. Tuo GGPokerin ylivoima on nykyään aikamoinen. Ei oikeasti tarvitsisi muita sivuja edes avata turnauspelaajana, mutta pidetään nyt muilta saiteilta muutama hassu turnaus edelleen kalenterissa. GG:ltä saa myös selvästi parhaan rakebackin ja pelit ovat myös tosi pehmeät eli melkein tunnesyistä tässä muitakin sivustoja tuetaan.

Olisi nyt viikonloppuna tarkoitus painaa molemmat päivät hommia ja ajattelin nyt ennen pelejä hieman raapustella jotain ajatuksia ylös, ehkä tästä on jotain hyötyä. Kiitos ensinnäkin viesteistä, on aina mukavaa saada palautetta ja vielä positiivista niin avot! Toisekseen pari teistä hyvin nosti tuon aiemmin postaamani käyrän ja huomasi ettei EV/BB:lle sinänsä ollut tapahtunut mitään, se tulee vain eri lähteestä. En sitä ollut ennen käyrän postaamista itse sinänsä edes miettinyt, mutta huomasin sen siinä sitä tänne laittaessani. Turnauksissahan EV/BB lukuna ei suoraan muunnu rahaksi pelaajan taskuun vaan raha tulee prizepoolista tai bountyista. Tärkeämpänä asiana itse kuvaajassa oli se, että jokin oli muuttunut ja ainakin omasta mielestäni parempaan suuntaan, koska tulokset ovat seuranneet perässä.

Kerrotaan tähän väliin tarina niistä parista jaosta mökillä, jotka auttoivat mua todella paljon. Eli pelattiin jotain pikkukäteispeliä ja mukana oli vanha kunnon 72o-peli, eli jos voitti jaon 72o:lla niin sai kaikilta pienen bonuksen. Eka jako meni jokseenkin näin:
5-handed humalaisia 20-30 -vuotiaita ammattimiehiä
CO avasi, SB maksoi ja otin isosta Q6o.
Floppi (EN MUISTA) CO cb30%, SB raise 4x, mulla tyhjät ja floattaan isosta, CO fold
Turn SB x, mä lyön ja fold.

Käsi ei itsessään ole kauhean ihmeellinen. Pidin vain kaverin SB raisea heikkona ja koppasin BBstä rangen ja rukoilin, ettei kummallakaan ole mitään. Ajattelin myös, että tuollaisessa pelissä maksaminen näyttää aina vahvemmalta kuin korottaminen. Tärkeämpänä oli että tulipas hyvä fiilis ja väärässä oleminen ei olisi paljoa maksanut. Näytin kortit tietysti. Ton jälkeen väänsin netissäkin jonkin aikaa tuota tota strategiaa joitain vastaan ja se toimi vähintään välttävästi ellei tyydyttävästi. Toinen jako:
Edelleen 5-handed ja eiköhän kaikki edelleen humalassa
HJ avaa, meillä CO 72o tuun 3b. Button 4b. Ollaan varmaan suht syvillä. Päätän vaan maksaa taas (samat syyt kuin yllä).
Flop (EN MUISTA) Mä x, Bu cb, mä call.
Turn, Mä x Bu cb mä allin ja sain foldit

Toivottavasti muistan jaon oikein, mutta tossakin nyt vaan roikotettiin kunnes ei ollut enää tilaa ja oli pakko voittaa potti niin mentiin all-in ja kaverilla sattu olemaan myös 72o. Mutta jälleen sain paljon tarvittua itseluottamusta ja jonkin muistijäljen aiemmista ajoista itsestäni. Että tällä tavalla mä pelaan korttia, eikä sillä tavalla miten tietokone tai joku muu määrittelee.  En näitä jakoja aiemmin jakanut, koska nämä eivät ole mitään neronleimauksia ja ajattelin, että veivät sen postauksen flowsta pois, mutta tässä ne nyt ovat. Herrat on hyvät.

Tästä pelistähän kauniin tekee juuri se, että oman strategiasi ja lähestymistapasi tehokkuutta ei voi arvioida sillä hetkellä kovinkaan objektiivisesti vaan asia selviää ennemminkin kuukausien tai jopa vuosien jälkeen. Se, miksi tämä lähestymistapa toimii mulle ei ole sinänsä selkeää, mutta voin antaa muutaman oman veikkaukseni tähän. Ihan ensimmäiseksi tuli mieleen se, että se pelityyli on vain minulle sopivampi. Se sopii luonteeseeni, myöskin oma psyyke kestää sen paremmin. Olen huomannut kuinka usein totean itsekseni etten tiedä mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä joten kaipa mä menen sitten all-in. Olen myöhemmin huomannut pelaavani suurinta osaa urheilulajeista tällä samalla tavalla. Pallopeleissä aina haen tappolaukausta tai mahdollisimman hienoa pelitystä, usein ei vain taidot valitettavasti niissä riitä. CS:ääkin pelatessa välillä melkein toivoin oman muun tiimini kuolevan, jotta pääsen kokeilemaan clutchaamista.  Vanha kunnon fancyplay syndrooma. Se ei ole paras tapa, tiedän sen mutta tiedostan tämän puolen löytyvän minusta ja sitten koitan tasapainottaa hieman toiseen suuntaan. Varianssi ei sinänsä ole itseäni koskaan pelottanut. Ehkä ensimmäistä kertaa tunsin tällaisia tuntemuksia esikoiseni synnyttyä. Ajoittain leikittelen ajatuksella että alkaisin yhtäkkiä nittaamaan vaikkapa vuodeksi ja katson kun jengi maksaa alas, mutta en usko että siihen olen ryhtymässä.

Pelaaminen kuten pelaan on myös minulle paljon hauskempaa ja jännittävämpää. Se stimuloi ajattelemaan sen sijaan, että yrittäisin muistaa. En itse opi asioita sillä tavalla muutenkaan ja todennäköisyydet ovat sen puolella, että toteuttaisin ne ideat väärin. Pokeri antaa mulle hienon tavan toteuttaa itseäni. Jokaisessa meissä elää pieni luova eläin ja pokeri on se alusta missä päästän taiteilijasieluni vapaaksi. Pakotan itseni myös (puolivahingossa)  todella epämukaviin paikkoihin, joista sitten pitää selvitä. Siinä pitää vain ajatella siten, että ei vastustajallakaan ole tästä tilanteesta mitään hajua ja nyt sitten mitataan ihan miestä. Mua ei myöskään kauheasti haittaa näyttää pelipöydässä hölmöltä. Oletan, että kanssa-ammattilaisillani on varmasti useampi kulmakarvoja nostattava note minusta. Ennemminkin ystäville hieman hävettää välillä jotain käsiä lähetellä, koska sen kaiken selittäminen tuntuu hankalalta mitä siinä hetkessä päässäni pyöri, mutta koitan sitäkin puolta parantaa. Välillähän pelitykset paljastuvat aivan ääliömäisiksi sekoiluiksi, mutta joskus ne taas hivelevät neroutta. Rajahan on tunnetusti häilyvä. Kolmanneksi väittäisin, että jollain kierolla tavalla tämä pelitapa jopa laskee varianssia. Tottakai keskimääräinen potti on isompi, mutta usein se (isompi) potti tulee kokonaan itselleni. Vähintäänkin niinä kertoina, kun hieman runaa niin olen useammin turnauksessa iso pino ja menen silloin useammin syvälle missä kaikki isot rahat ovat jne. Olen myös aikamoinen maksuautomaatti, joten se väkisin vetää käyriä tuohon asentoon, eli ei kannata siellä pelipöydissä kokeilla mitään temppuja!! Kyllä minä uteliaana miehenä kohteliaasti teidät tarkistan.

Kaiken tämän jälkeen totean jälleen, että tämä ei tietenkään ole maksimaalisen optimaalinen tapa pelata ja parannettavaa on joka asiassa varmasti huimasti. Mutta tämä versio on paras, mitä tällä hetkellä saan itsestäni irti ja se tuntuu riittävän tällä hetkellä. Metahan muuttuu jatkuvasti ja ehkä kohta on aika vajota sinne kuuluisaan kilppariin. Mutta siihen asti pidetään lippu korkealla ja nautitaan kun vielä saa.

Herocallaamisiin,
Max