Suomen mestaruuden pitäisi olla kotimaisen pokerivuoden kohokohta. Silti Livepokerin 1 120 euron NLH-SM-pääturnaukseen osallistui vain 62 pelaajaa. Osallistujamäärä laittaa miettimään, kuinka paljon Veikkaus oikeastaan haluaa pokeria kehittää.
Kai Lehto voitti Suomen mestaruuden ja 25 968 euroa. Turnaukseen kertyi uudelleenostojen kanssa 93 sisäänostoa ja 93 000 euron palkintopotti.
🎯 UUSI TARJOUS!
VAIN 1X KIERRÄTYS
NYT AVATTU!
UUNITUORE CASINO
MAHTAVAT BONARIT
KIERRÄTYSVAPAA KASINO
MAHTAVA UUTUUS!
JUURI JULKAISTU!
RAKERACE TULOSSA!
🎣 KALA-ALLAS
TURVALLINEN JA VEROVAPAA
JUURI AVATTU UUTUUS!
Lehdon suorituksesta pieni osallistujamäärä ei vie mitään pois. Järjestäjän kannalta 62 pelaajaa on silti karu lukema.
Oleellinen luku on nimenomaan 62. Re-entryt toki kasvattavat palkintopotti, mutta kansallisen pääturnauksen vetovoimaa ei voi mitata sillä, kuinka monta kertaa samat pelaajat käyvät kassalla.
Muistot täyteen ahdetusta Fennia-salista ja turnauspaikkaa jonottavista pelaajista tuntuu nyt kaukaiselta. Ennen Helsingin turnausviikot olivat tapahtumia, joihin haluttiin päästä. Nyt edes Suomen mestaruus ei tunnu riittävän syyksi tulla paikalle.
Helsingissä pelattiin ennen aivan eri mittakaavassa
Vertailu buumivuosien Helsingin turnauksiin ei ole täysin reilu, mutta kertoo silti jotain.
Vuoden 2010 Helsinki Freezeoutin pääturnauksen voittanut Ilkka Koskinen sai 138 082 euroa. Kolmanneksi sijoittui brittiläinen Stuart Rutter. Helsingissä pelattiin kuusinumeroisista ykköspalkinnoista kansainvälisessä seurassa.
Vuoden 2011 Midnight Sunin 2 100 euron pääturnaukseen osallistui 128 pelaajaa. Samana kesänä RAY:nnettikarsinnoista voitettiin koko turnausviikolle 49 pelipaikkaa. Turnausviikot vetivät pelaajia, käteispöydissä riitti toimintaa ja Helsinkiin suunniteltiin uusia ison sisäänoston turnauksia.
Toki pokerimaailma on muuttunut. Sisäänostot, turnausrakenteet, kilpailu ja pelaajien rahankäyttö eivät ole samoja kuin 15 vuotta sitten. Menneisyyden lukuja ei voi verrata yksi yhteen tähän päivään.
Mutta yksi asia ei ole muuttunut: pelaajat menevät sinne, missä tapahtuma tuntuu kiinnostavalta.
Tallinna näyttää, etteivät pelaajat ole kadonneet
Suomalaisten kiinnostusta livepokeriin ei voi nimittäin julistaa kuolleeksi, kun katsoo Suomenlahden toiselle puolelle. Tallinnassa suomalaisia näkyy jatkuvasti suurissa turnaussarjoissa. Pelaajat maksavat sisäänoston lisäksi matkat ja hotellin, mutta lähtevät silti.
Pelaajat eivät siis ole kadonneet, he vain eivät valitse Helsinkiä.
Tallinnaan vetää moni asia samaan aikaan: laaja turnausohjelma, kansainvälinen pelaajajoukko, satelliitit, sivutapahtumat ja tunne siitä, että viikonlopun ympärillä tapahtuu muutakin kuin yksi turnaus.
Tästä kaikesta Veikkauksen pitäisi todella ottaa oppia.
Pokeria pitää kehittää, ei vain pitää kalenterissa
Veikkauksen toiminta on jo vuosia antanut mielikuvan, että pokeria ylläpidetään, mutta sen kasvattamiseen ja kehittämiseen ei uskota.
Toki en tiedä, kuinka paljon yhtiö käyttää pokerin kehitystyöhön, joten olisi perusteetonta väittää, ettei mitään tehdä. Mutta jos jotain tehdään, se ei ainakaan näy pelaajalle asti.
Ensi vuonna ei riitä, että sama turnaus järjestetään uudestaan hieman eri paketissa. Ohjelma pitää julkaista ajoissa, satelliittipolun olla selkeä ja aikataulujen sellaisia, että mukaan pääsee myös työssäkäyvä pelaaja.
Ja jos Helsinkiin halutaan jälleen ulkomaalaisia pelaajia, heille pitää myös antaa syy tulla. Pelkkä Suomen mestaruus ei kansainväliselle pelaajalle vielä riitä.
SM-pääturnauksen 62 pelaajaa on säälittävä suoritus. Jos Suomen mestaruus kiinnostaa näin harvaa, on tapahtuman toteutuksessa on epäonnistuttu monella tasolla.
🎯 Lue myös: Kai Lehto voitti Livepokerin SM-pääturnauksen ja lähes 26 000 euroa
