Näkökulma: Miksi niin moni huippu-urheilija päätyy pokeripöytään?

Yle kertoi hiljattain, että Huuhkajien maalivahti Lukas Hradecky viettää vapaa-aikaansa toisinaan myös pokeripöydässä Monacossa.

Moni yllättyi, että yksi Suomen tunnetuimmista jalkapalloilijoista pelaa pokeria. Todellisuudessa Hradecky ei ole kuitenkaan mikään poikkeus.

Urheilun ja pokerin välillä on jo vuosikymmenten ajan ollut vahva yhteys, eikä ole sattumaa, että niin moni huippu-urheilija on löytänyt tiensä korttipöytiin.

Hradecky on nähty vuosien varrella myös Casino Helsingin turnauksissa. Pokeri on selvästi kuulunut osaksi hänen vapaa-aikaansa jo ennen siirtymistä Monacoon.

Kilpailuvietti yhdistää

Huippu-urheilijat ovat viettäneet koko elämänsä kilpaillen.

He ovat tottuneet tekemään päätöksiä paineen alla, analysoimaan vastustajiaan ja etsimään jatkuvasti pieniä etuja. Samat ominaisuudet ovat arvokkaita myös pokeripöydässä.

Vaikka pokerissa ei tarvita nopeita jalkoja tai vahvaa laukaisua, peli vaatii keskittymistä, paineensietokykyä ja kykyä tehdä oikeita päätöksiä myös silloin, kun lopputulos ei aina ole omissa käsissä.

Juuri tästä syystä monet urheilijat kokevat pokerin luontevaksi harrastukseksi.

Patrik Antoniuksesta Neymariin

Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiin pokerinpelaajiin kuuluva Patrik Antonius tähtäsi nuorena tosissaan tennisuralle. Loukkaantumiset kuitenkin muuttivat suunnitelmat, ja kilpailuhenkisyys löysi lopulta uuden kohteen pokerista.

Urheilun ja pokerin välinen yhteys näkyy myös muualla. Esimerkiksi brasilialainen jalkapallotähti Neymar on tunnettu pokeriharrastuksestaan ja viettää aikaa korttipöydissä aina kiireisen pelikauden lomassa. Myös monet muut nykyiset ja entiset huippujalkapalloilijat ovat kertoneet innostuneensa pokerista.

Ehkä siinä ei lopulta ole mitään yllättävää. Pokerissa menestyminen vaatii samoja ominaisuuksia kuin huippu-urheilu: paineensietokykyä, kurinalaisuutta, päätöksentekoa ja halua kehittyä jatkuvasti.

Tuskin Lukas Hradecky on vaihtamassa maalivahdin hanskoja pokeriammattilaisen uraan lähiaikoina. Hänen esimerkkinsä kuitenkin osoittaa, että kilpailuvietti ei yleensä katoa mihinkään, vaikka pelikenttä vaihtuu.

🎆 EI KIERRÄTYSTÄ