John Mayallhan oli aina tunnettu siitä kyvystään löytää blues breakerseihin uskomattoman hienoja kitaristeja. Siellä oli Clapton, Peter Green, Mick Taylor Coco Montoya mm. Ja aivan tolkuttoman tiukka soittaja Buddy Whittington. Mulla on vielä jossain jemmassa hänen plektransa, ja lapsen puolesta kyselen tyyppinen nimmari😄. Mut tosiaan Buddyn soitto on ihan helvetin tiukkaa ja nautinnollista kuunneltavaa. Se sointi on niin tiivis ja silti niin luova.

https://open.spotify.com/track/3q1GIW4LkZC1dCcXfNJykb?si=vLHA9JZoTNq6eqJtZhwjWA

Jos joku kiinnostuu ja kuuntelee enemmän. Second bananassa on kans aivan tolkuttoman kivaa kitarointia, vaikka biisi muuten ei ehkä ole niinkään hyvä.

Olin aivan unohtanut, mut toi greenwood on kyllä hyvä. Jos pidät kitaroinnista, kuuntele se😀. Siinä on kuitenkin sellaista orgaanista sormien tuntua soinnissa.