Täytyy pitää nuppi kylmänä.
Hyvä tekemisen meininki, mutta liikaa tunnetta pelissä.
Kannattaa rakentaa turnausohjelma ja aikataulu itelleen, joka tukee tavoitteita.
Analysoida sitä omaa mentaalipuolta, reflektoida pelatessa vaikka notepadille, että miksi joku ohiveto jne. vituttaa – niiden ei pitäisi vituttaa jos haluaa pelata ammattimaisesti ja kehittya. Joko peli on liian isoa tai rutiini on persiillaan.
Käytännössä paras jos tiedät etukäteen, että heräät tiettyyn aikaan syöt tiettyyn aikaan, pelaat tietyt turtsat, vedät tietyn treenin tiettynä päivänä ja siellä missä vuotaa optimoit, opiskelet. Hauskuus loppuu, kun ei pokeri tunnukaan enää muulta kun työltä, mutta tilalle tulee progressio ja ajanmittaan myös kovat tulokset.
Huonommillaan voi runata vaikka vuoden aivan päin vittua käteispeli puolellakin vaikka voluumia laittaa 500k kättä sisälle. Turnauksissa ja plo:ssa paljon pahempaa. Ajanmittaan silti ne jotka tekee kovaa duunia tuppaa pärjäämään.
Kiitos, niin täytyy =)
Se onkin onnistunut viime aikoina jo paljon paremmin taas, vaikkei ehkä aina siltä näytä!
Perus arki turnausohjelmahan minulla on aika hyvin suunniteltu ja tiedossa kyllä. Ei siihen juuri tule poikkeuksia paitsi joskus sunnuntaisin.
Lisäksihän olen panostanut kovasti opiskeluun viime aikoina. Se onkin tuonut itsevarmuutta ja myös selvästi parempaa peliä!
Olen tätä itsekin sen verran kauan hakannut, että kyllä se työnteon fiilis on välillä tullut hyvinkin tutuksi. Pääsääntöisesti silti nautin pelaamisesta ja tykkään siitä niin paljon, että vaikeampi se välillä on osata vapaata pitää. Mikä on huono juttu sekin itsessään.



