Tuore tutkimus paljastaa, että onnenpelejä pelattiin jo noin 12 000 vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Löytö on merkittävä, sillä aiemmin noppien uskottiin keksityn ”vasta” noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua muinaisessa Mesopotamiassa.
Nykyisen Coloradon, Wyomingin ja New Mexicon alueilta arkeologisissa kaivauksissa löydetyt esineet viittaavat siihen, että Amerikan alkuperäiskansat pelasivat onnenpelejä jo noin 12 000 vuotta sitten jääkauden loppumetreillä.
Löydöksiä analysoi arkeologi Robert J. Madden, joka esittelee tutkimustuloksensa American Antiquity -julkaisussa artikkelissaan ”Probability in the Pleistocene: Origins and Antiquity of Native American Dice, Games of Chance, and Gambling”.
Maddenin mukaan löydetyt esineet osoittavat, että ihmiset ymmärsivät sattuman merkityksen jo jääkauden loppupuolella.
Varhaiset nopat
Tutkitut esineet ovat kaksipuolisia: toisella puolella on kaiverruksia tai merkintöjä, toisella sileä pinta. Rakenne viittaa siihen, että niitä on käytetty sattumaan perustuvissa peleissä.
Madden ei kuitenkaan tyytynyt pelkkään silmämääräiseen arvioon. Hän rakensi analyysinsa laajan historiallisen aineiston pohjalta ja vertasi löytöjä satoihin dokumentoituihin alkuperäiskansojen pelivälineisiin. Näiden perusteella Madden loi selkeät kriteerit sille, milloin esine voidaan tunnistaa nopaksi eli käytännössä välineeksi, jolla tuotetaan sattumanvaraisia lopputuloksia.
Analyysinsa perusteella Madden tunnisti arkeologisesta aineistosta useita esineitä, jotka täyttävät kaikki nopan tunnusmerkit. Osa löydöistä luokiteltiin niin sanotuiksi “diagnostisiksi nopiksi”, eli esineiksi, joiden voidaan varmuudella katsoa olleen käytössä onnenpeleissä. Lisäksi aineistosta löytyi joukko “todennäköisiä noppia”, jotka täyttävät suurimman osan kriteereistä, mutta joiden osalta kaikkia yksityiskohtia ei voitu täysin varmistaa.
Näiden löytöjen perusteella tutkija päätyy siihen, että sattumaan perustuvat pelit ja uhkapelaaminen olivat vakiintunut osa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuuria jo vähintään 12 000 vuotta sitten.
Tutkimustulos lyö historiankirjat uusiksi melkoisella tavalla. Aiemmin on nimittäin laajasti uskottu, että nopat keksittiin ”vasta” noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Mesopotamiassa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että onnenpelit olivat suosiossa jo tuhansia vuosia ennen tätä.
Uhkapelaaminen ei siis luultavasti syntynyt vasta korkeakulttuurien myötä, vaan kiinnostus sattumaan ja riskin ottamiseen on ollut osa ihmisen toimintaa jo hyvin varhain.
Naiset pääpelureina
Tutkimus nosti esiin paljon muutakin kiinnostavaa muinaisten pelien kehityksestä. Maddenin mukaan onnenpelit eivät olleet vain viihdettä, vaan niillä saattoi olla merkittävä rooli yhteisöjen rakentamisessa.
Pelien on arvioitu toimineen sosiaalisen vuorovaikutuksen välineenä, joka toi ihmisiä yhteen ja vahvisti yhteisöjä. Toisin sanoen uhkapelaaminen ei ollut pelkkää ajanvietettä, vaan osa laajempaa kulttuuria ja sosiaalista järjestelmää.
Tutkimus nostaa esiin myös yllättävän yksityiskohdan: historiallisten aineistojen perusteella suurin osa tällaisista peleistä oli naisten pelaamia. Tämä avaa mielenkiintoisen kysymyksen siitä, millainen rooli naisilla saattoi olla varhaisten pelien kehityksessä ja leviämisessä.
Lisäksi tutkijat uskovat, että pelivälineiden leviäminen voi kertoa paljon ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, liikkumisesta ja jopa uskomuksista eri alueilla.
Tutkimus on herättänyt laajaa kiinnostusta tiedeyhteisössä. Sitä on kuvailtu yhdeksi viime vuosien merkittävimmistä löydöistä Pohjois-Amerikan arkeologiassa, sillä se laajentaa käsitystä ihmisen varhaisesta ajattelusta ja kulttuurista.























