K-Pingun mikrogrindejä 2025

Pingu Pingu…

Anna vähän armoa itsellesi.

Sullahan menee nyt ihan kivasti. Terveys on kohentunut, töitä on välillä ja rahaahan ihminen ei oikeasti tarvi määräänsä enempää…sä pystyt tekeen sitä syödäksesi ja maksaaksesi asunnon ja laskut.

Oon seurannut sun juttuja sen parikymmentä vuotta, ja sähän oot älykäs ja ajatteleva ihminen, kuten itsekin tiedät. Viina välillä vie meistä monia, eikä siinä mitään, välillä hyvä nollata jos jotenkin pystyy pitään homman hanskassa. Sä et enää paina liferolleja kännissä slotteihin, sekin on jo edistystä.

Mikä sua ahdistaa? Mä luulen että sä turhaudut normielämään, koska sä et saa keltään vastakaikua sun ajatuksille, etkä saa puhuttua sun suurta tajunnanvirtaa tarpeeksi kenellekään. Voi olla että oon täysin väärässä, jos näin on, sori siitä.

Ei sun tarvi kenellekään todistella mitään, eihän. Sullahan menee pitkiä aikoja hyvin, kunnes joskus repsahtaa. Onko se turhautumista? Saatko sä keltään sitä mitä sun luonteesi kaipaa? Onhan sulla kavereita mutta onko niistä mentaalisesti tarpeeksi haastetta sulle?

Oot nuori mies vielä, unohda kaikki ulkopuolinen paine ja mieti mitä oikeasti kaipaat ja haluat. Sulla on älliä ja kykyä kyllä toteuttaa se, niin sosiaalista kuin muutenkin. Ja uskallusta. Kaikilla tässä omat ongelmansa on, moni ei osaa kohdata niitä ja hakea oikeita ratkaisuja, musta tuntuu ettet sä oo sellainen.

Jos tää oli täyttä paskaa mitä kirjoitin, sitten se oli. Muista olla itsellesi rehellinen, kenellekään sun ei tarvitse todistella mitään.

Sanoisin, että jos tarvit apua ja tiedät että faijas sua voi auttaa, älä epäröi pyytää. Ymmärrän sun ajatusmaailmaa, kun itsekin olen todella huono pyytämään apua ja ihmettelen ympärillä olevia ihmisiä, jotka pyytävät apua milloin mihinkin asiaan. Mutta faijas tietänee sun erilaisista haasteista ja pelkästään siksikin avun pyytämisessä ei ole mitään hävettävää. Ja normaali vanhempi ottaa luodin lapsensa puolesta, niin rahallinen apu ei ole mikään iso juttu.

Toi ikä on jännä asia. Nelikymppinen ajattelee kolmekymppistä nuorena, viisikymppinen nelikymppistä ja vanhemmat viisikymppistä.

Nelikymppisenä on vielä nuori lähtemään esimerkiksi opiskelemaan. Tulevaisuudessa eläkeikää hilataan 70v korville ja nykyäänkin opiskelemassa on lähellä eläkeikää olevia ihmisiä. Itse olen viisikymppinen ja alaa vaihtamassa.

Itse ottaisin alkoholin käyttöön erilaisen näkökulman. Käsittääkseni toi sun alkoholin käyttö on viime aikoina ollut suht normaalia, eikä varsinaisia ylilyöntejä ole tapahtunut? Ehkä lopettaisin siitä stressaamisen ja koittaisit vain juoda satunnaisesti jos siltä tuntuu? Perustan tän vaan siihen, että aika monilla se mitta tulee iän/sekoilujen myötä täyteen ilman että täytyy olla täysin tipaton. Tiedän, ettei ole mikään suosittu mielipide, mutta puhun vain oman kokemukseni perusteella. Olen itse ollut jossain vaiheessa alkoholin suurkuluttaja ja jossain vaiheessa se vain alkoi kyllästyttämään, kun siitä alkosta loppujen lopuksi ei enää vanhempana nauti samallalailla ja myöskin kun katselee ympärilleen mihin se johtaa. Ja aika moni tuttu on tehnyt samoin.

Tsemppiä äijälle!

Tuo halu juoda ja sitte toisaalta se tieto että juuri sitä ei saisi tehdä on resepti loppuelämän helvettiin. Siitä seuraa aivan loputon köydenveto itsensä kanssa, itseään vastaan. Kenen puolella siinä edes on? Riippuu päivästä varmaan.

Kysyit ihmepilleriä joka veis alkoholinhimon niin tuli joku velvollisuudentunne suositella Quit Drinking Without Willpower (A. Carr). Joo, voi olla että tuntuu humpuukilta ja ehkä kirjoittajan tyyli ei uppoa, mutta ev on kyllä erinomainen. Ainakaan mistään periaatteellisista syistä ei kannata jättää tätä kiveä kääntämättä, se ois hullua.

Tiedän että olet perehtynyt asioihin ja ehkä tää teos on jopa tuttu. GL!

11/05/2025, 12:54 jokirosvo kirjoitti

11/05/2025, 12:35 starsailor kirjoitti

Nuo lähisukulaisten pelastamiset mahdollistaa monelle retkulle juuri niiden ongelmien jatkamisen paljon pidempään kuin olisi tarpeen. Kun se tieto, että äiti tai isä lopulta antaa riittävästi rahaa ettei kuole nälkään, niin retku tekee mitä parhaiten osaa, eli ryyppää ja rällää. Tiesin, että alkoholin käyttö ei pysy käsissä ja syy on siinä, että tietoisesti itse vedät jotain vappuputkia. Annat itsellesi etukäteen mahdollisuuden ryypätä ja vaikka miten sanoit, että olet vappuun asti juomatta, niin eihän sekään tietenkään onnistunut. Tämä on silti kaikki päihderiippuvaisille normaali käytöstä. Yleensä se pysähdys tulee vasta, kun ollaan ihan pohjalla. Sukulainen, exalholisti kertoi joskus minulle mihin hänelle homma meni ja piti pyöritellä päätä, kun kertoi miten joi puhdistusaineita jossain työmaakopissa saadakseen pään sekaisin. Pitää vajota ihan pohjalle ja menettää kaikki ennen kuin haluaa parantua – se on harmi, mutta näin tämä sairaus yleensä toimii.

Ymmärsin kyllä tuosta tekstistä, että lähimmäisiltä ei nimenomaan ole pyydetty juurikaan apua.

Ja mun mielestä on iso ero siinä, että juoko joka päivä jotain puhdistusainetta, vai tekeekö mieli dokata silloin tällöin. Muistan itsekin niitä pokeritiedon aikaisia kännisekoiluja ja eikö ne ole loppuneet jo ajat sitten?

 

Toisen puolesta vastaan, mutta pointti taisi olla se, että kun on olemassa tuollainen ns. varma takaportti siihen, että vaikka miten perseilisi, niin apu löytyy joko vanhempien hyväntahtoisuudesta tai lopulta perinnön kautta, niin ei ole koskaan tarvetta ryhdistäytyä ja korjata ongelmiaan jota itelleen aiheuttaa. Ja joiden takia pörrää samassa omassa oravanpyörässään sykliä kuukaudesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Eli oikeasti paras keino tuon kierteen katkomiseen on se, että vanhemmat jättää avunannot tekemättä ja antaa lapsensa korjata itse tekemisensä ja oikeasti kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. Eikä pysyä pikkupoikana joka turvaa elämänsä siihen että vanhemmat vetivät hyvin. Ne perintörahatkin on sitten äkkiä juotu tai pelattu vaikka kuinka kuvitellaan että ”sitten mä ryhdistäydyn”.

Pokerin lopettamisesta täysin samaa mieltä jokirosvon kanssa. Pokeri ei ainakaan tuu blogiheron elämää viemään enää ikinä parempaan suuntaan. Täysin uudet piirit ja vaikkapa kouluttautuminen uudelle alalle voisivat sen tehdä ja siihenhän on aikaa edelleen jos vain niin päättää.

Heissan! Nyt ei kannata heron antaa periksi, kehitystä tullut menneiltä vuosilta ja moni ongelma paremmin hallinnassa. Muista ettet ole liian ankara itsellesi, liika ankaruus saattaa johtaa helpommin päihteiden väärinkäyttöön. Pyydä rohkeasti apua läheisiltäsi tai ammattilaisilta, älä jää yksin murheiden kanssa, se on isoin virhe ettei pyydä apua silloin kun tarvitsee. Moni täällä sanonut että ihminen tarvitsee pohjakosketuksen oppiakseen. Osa voi tarvita mutta sinä et välttämättä kun osaat olla itsellesi rehellinen ja hakea apua ajoissa. Mä kuuluin noihin , jotka tarvitsi pohjakosketuksen. Kuukauden ryyppyputken jälkeen makasin sairaalassa tiputuksessa ja päätin että jos letkuista pääsen niin korkkiin en koske. Ajoittain on käynyt mielessä ottaa holia mutta se hetki menee ohi kun miettii kokemuksia mihin ne on johtanut. Jos tuntuu , että mikään ei auta himoon niin kannattaa kokeilla minnesota-hoitoa tai vertaistukea. Voimia ja aurinkoisia päiviä.