Ilari Sahamies Selviytyjissä

Näkökulma: Missä realityohjelmassa pokerinpelaaja olisi ylivoimainen?

Antti Tiainen |

Pokerinpelaajia pidetään usein vain korttipöydän spesialisteina, mutta todellisuudessa lajissa opitut taidot ulottuvat paljon pelimerkkejä pidemmälle. Päätöksenteko paineen alla, ihmisten lukeminen, kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat ominaisuuksia, joista olisi hyötyä monessa muussakin ympäristössä – myös realitytelevisiossa.

Ajatus pokeritaitojen toimivuudesta realityohjelmissa nousi esiin jälleen tänään, kun nettipokeri.comin Julkkispeleistä tuttu Amanda Harkimo julkistettiin Petolliset-ohjelman tulevan kauden kisaajaksi. Formaatti nojaa vahvasti psykologiseen peliin, valehteluun ja vastustajien lukemiseen, eli samoihin elementteihin, jotka ovat arkipäivää pokeripöydässä.

Tämä herätti mielessäni kysymyksen: missä realityohjelmassa pokerinpelaaja olisi oikeasti vahvimmillaan?

Ensimmäinen selvä vastaus löytyy ohjelmista, joissa sosiaalinen peli on vähintään yhtä tärkeää kuin itse tehtävät. Selviytyjät-tyyliset formaatit ovat tästä hyvä esimerkki. Liittoumien rakentaminen, hyvin ajoitettu bluffi ja oikea hetki tehdä siirto ovat arkipäivää pokeripöydässä. Pokerinpelaajalle ajatus siitä, että kaikkia ei voi voittaa ja joskus täytyy hävitä pieniä potteja suuremman päämäärän vuoksi, on täysin luonteva.

Suomessa tästä nähtiin jo konkreettinen osoitus, kun Ilari Sahamies eteni Selviytyjissä omintakeisella ja rohkealla taktiikallaan pitkälle, lähes finaaliin saakka. Sahamiehen peli muistutti monin tavoin pokeripöytää: ajoittaisia isoja liikkeitä, kykyä ottaa riskejä ja ennen kaikkea halua pelata omaa peliä muiden mielipiteistä välittämättä.

Pokeritaidot korostuvat sosiaalisissa formaateissa

Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto pokerinpelaajalle täydellisestä formaatista olisi Big Brother. Suljetussa tilassa eläminen vaatii kykyä hallita omia tunteita, lukea muita ja olla paljastamatta liikaa omista ajatuksistaan. Pokerinpelaajat ovat tottuneet pitämään informaation minimissä ja havainnoimaan vastustajien käytöstä pienimmistäkin vihjeistä. Big Brotherissa tämä voisi kääntyä merkittäväksi eduksi.

Yllättävän hyvin pokeriosaaminen sopisi myös kilpailullisiin ohjelmiin, joissa pelataan aikaa ja painetta vastaan. Amazing Race -tyyppisissä formaateissa stressinsietokyky ja kyky tehdä rationaalisia päätöksiä väsyneenä ovat ratkaisevia. Pokerinpelaajat elävät tätä todellisuutta päivittäin: pitkiä sessioita ilman takeita lopputuloksesta.

Sen sijaan ohjelmat, joissa korostuvat puhdas fyysinen suorituskyky tai äänekäs draama, eivät välttämättä ole pokerinpelaajan luontaisinta aluetta. Pokerissa menestyminen perustuu usein rauhallisuuteen ja siihen, että isotkin tunteet pidetään sisällä. Nämä ominaisuudet eivät olisi parasta viihdettä television näkökulmasta.

Lopulta realitytelevisio ja pokeri muistuttavat toisiaan yllättävän paljon. Molemmissa menestyminen vaatii kykyä lukea ihmisiä, ymmärtää dynamiikkaa ja tehdä päätöksiä puutteellisen tiedon varassa. Ehkä siksi ei olisi lainkaan yllättävää, jos jonain päivänä näkisimme pokeriammattilaisen voittamassa suuren realityformaatin. Ja jos näin käy, korttipöydässä opitut taidot tuskin ovat tässä sivuroolissa.

Go to top