Puolan pääministeri Donald Tusk ajaa EU:lle uutta koko unionin laajuista rahapeliveroa budjetin vahvistamiseksi. Aloitteen tavoitteena on kerätä lisätuloja peliyhtiöiltä tavallisten kansalaisten verotaakan keventämiseksi.
Puolan pääministeri Donald Tusk nosti Bratislavassa järjestetyssä Visegrád-maiden huippukokouksessa esille tarpeen löytää Euroopan unionille uusia suoria tulonlähteitä vuosien 2028–2034 budjettikaudelle. Hänen mukaansa unionin kohtaamat uudet haasteet vaativat enemmän rahoitusta, joka tulisi kerätä kansaivälisiltä digijäteiltä, kryptovaluuttapalveluilta sekä rahapeliyhtiöiltä.
Euroopan parlamentti antoi hankkeelle alustavan tukensa jo aiemmin keväällä, kun parlamentin varapuhemies Victor Negrescu esitteli ajatuksen rahapeliyhtiöiden liikevaihtoon kohdistuvasta verosta.
Myöhemmin Euroopan komissio tarkensi ehdotusta ja esitti operaattoreiden nettoliikevaihtoon kohdistuvaa kolmen prosentin veroa, jonka komissio arvioi tuottavan EU:n kassaan noin 1,9 miljardia euroa vuodessa.
Yhdessä digijättien ja kryptovaluuttojen verotuksen kanssa koko paketti toisi EU-budjettiin parhaimmillaan jopa 11 miljardin euron vuotuiset tulot.

Tuskin kova viesti jäteille
Huippukokouksessa puhunut Tusk perusteli kantaansa painokkaasti ja vaati EU:n päättäjiä suhtautumaan parlamentin ehdotuksiin riittävällä vakavuudella. Hänen mukaansa taloudellinen vastuu unionin kasvavista menoista kuuluu ennen kaikkea niille toimijoille, jotka tekevät markkinoilla suurinta tulosta.
– Haluaisin, että parlamentin ehdotus otetaan hyvin vakavasti. En ole aina samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa, mutta tässä tapauksessa tarkastelemme ehdotuksia, kuten digiveroa, kryptoveroa ja rahapeliveroa, eli maksuja, jotka kohdistuvat jätteihin, jotka ovat vuosia kupanneet rahojamme armottomasti, Tusk linjasi.
Komission laskelmien mukaan veron suurimmat maksajat olisivat Espanjan, Puolan, Saksan ja Maltan lisenssien alla toimivat yritykset.
Pelkästään Puolan markkinoilta uutta veroa kertyisi vuosittain arviolta 231,7 miljoonaa euroa, mikä tekee maasta yhden hankkeen merkittävimmistä maksajista.
Analyysiyhtiö Blaskin tuoreen markkinadatan mukaan Puolan pelimarkkinan arvo liikkuu tällä hetkellä 220–240 miljoonassa dollarissa, ja maa sijoittuu globaalisti 20 suurimman pelimarkkinan joukkoon.
Malta ja peliala vastustavat
Suunniteltu vero kohtaa erittäin jyrkkää vastustusta, ja sen kovin kriitikko on Malta, jonka bruttokansantuotteesta rahapeliala muodostaa noin 12 prosenttia.
Maan pääministeri Robert Abela on ilmoittanut suoraan, ettei saarivaltio tule hyväksymään keskitettyä EU-veroa. Tämän lisäksi europarlamentaarikko David Casa on vakuuttanut maan käyttävän tarvittaessa veto-oikeuttaan hankkeen torppaamiseksi.
Myös eurooppalainen rahapelialan etujärjestö EGBA on kritisoinut uutta veromallia ankarasti.
Järjestön pääsihteeri Maarten Haijer varoittaa lisensoiduille operaattoreille asetettavan lisätaakan johtavan suoraan siihen, että harmaa markkina kasvaa ja pelaajat ajautuvat laittomille sivustoille. Euroopan tasolla laiton pelivaihto oli jo vuonna 2024 peräti 80,6 miljardia euroa lisensoidun sektorin 33,6 miljardia euroon verrattuna.
Veron toteutuminen on vielä monen mutkan takana, sillä kaikki EU:n budjettia koskevat uudet verot vaativat jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän sekä kansalliset ratifioinnit kaikissa 27 maassa. Mikäli poliittinen sopu syntyy kuluvan vuoden aikana, varsinaiset päätökset on määrä nuijia läpi vuonna 2027 ja veronkeruu aloittaa vuoden 2028 alusta.




























