Viime viikko oli mahtava, eikä vähiten loppuhuipennuksensa vuoksi:

Voittosumma lyö edellisen pyttyennätyksen muistaakseni noin tonnilla.

Sunnuntaipöydät tarjosivat muitakin erittäin lupaavia kehityskulkuja. Ne eivät aivan jaksaneet loppuun asti, mutta useampi n. 500e rahastus nosti päivän kokonaistuoton jonnekin 8-9k välille. Ennätys sekin. Heinäkuussa oltiin valmiiksi kolkuttelemassa Dom Perignoniin oikeuttavia voittolukemia, ja nyt sitä alkaa jo olla mahdotonta välttää. Shampanja ei minulle niin maistu, mutta ehkä jollain ensi kuun mökkireissulla voisi avata jonkin pitkään kypsytellyn laatuoluen.

Hieno yksittäinen tulos lämmittää mieltä, mutta vuoden kakkoskvartaalin downswingin myötä kovin suureen leijailuun ei ole varaa. Oikeastaan tämä vasta palautti kurssin kohti tavallista hyvää vuositulosta. Maanantaina olinkin jo alkuillasta hyvällä moraalilla painamassa 11d satelliitteja sekä 5e r/a turnauksia normaalin ohjelman mukaisesti. Tyytyväisin saa olla siihen, että oma mentaalipeli on läpäissyt uran toistaiseksi kovimman testin hyvin arvosanoin. Prosessi toimii, kassanhallinta on kunnossa ja ympärillä on tähänkin asiaan rakentavalla tavalla suhtautuvia ihmisiä. Nyt vain lisää hanaa.

Sunnuntain onnistumisen lisäksi viime viikkoon kuului mm. 13km kajakilla, 10km kävellen suolla, parit tuparikahvit, sisustusostoksia, hyvä määrä HRC-ajoja ja pari opiskeluvideota. Kesäisin elämä on jollain lailla täydempää. Toisaalta normaali työsessio illalla ja seuraavan aamun lähtö klo 8 herätyksellä Torronsuota ihastelemaan ei ole pitemmän päälle kestävä yhdistelmä. Rautaa pitää takoa kuumana, mutta kynttilöitä ei saisi polttaa molemmista päistä. Kumman tässä arvottaisi korkeammalle?

Syvän kesän hikisimpien viikkojen ylivoimainen herkku. Näiden vuoksi sietää jonkin verran paarmojakin.