Olipas mukava herätä siihen, että oli tullut oikein iso juttu Antilta tästä avatusta blogista. Multa kysyttiin jo paljonko tästä maksetaan, mutta kyllä tätä tehdään ihan rakkaudesta lajiin. Kiitetään vielä herra Tiaista, sillä hän tituleerasi minua vielä nuorehkoksi (31-vuotta) sekä tehdään oma pieni tarkennus varsinkin live-pokeri “meriitteihini”. En siis ole millään mittarilla pätevä live-mies vaan ne hommat tuntuvat aina ihan harrastelulta ja kuten yksi Suomi-pokerin blogittajaGOATeista Miikka Anttonen totesi, että verot tästä hommasta on jonnekin maksettava. Mulle se on livepokka. Mutta on sieltä myös menestyksen pilkahduksia tullut. Kiired ja Vihased -niminen sakki on tälläkin hetkellä Kings Of Tallinnan puolustavia mestareita ja itse asiassa olemme voittaneet kisan nyt kahdesti putkeen. Valitettavasti tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että kolmas pokaali saa odottaa hetken ja annamme muillekin joukkueille mahdollisuuden.

Tämä menestysjoukkuehan koostuu siis allekirjoittaneen lisäksi Elias Suhosesta, Juho Suutarista ja Tommi Lankisesta. Helppohan noiden kanssa on voittaa. Meillä ja muutamalla muulla on kasassa opiskelupoppoo, johon viittasin aiemmassa kirjoituksessa. He ovat itselleni kultaakin kalliimpia kollegoita. Kerrotaanpas siis pieni tarina siitä, miten kaikki omasta näkökulmastani lähti ja missä nyt ollaan.

Kaikki alkoi itselleni siitä, kun laitoin Pokerisivuilla vuoden 2020 keväällä “LeRoi” -nimimerkin takaa kirjoittavalle nuorelle herralle viestiä foorumin kautta. Kaveri vaikutti silloin jo skarpilta ja tässä tapauksessa ihmistuntemukseni ei mennyt metsään. Tämä Pohjois-Savon oma poika oli vain hieman hidas palaamaan asiaan. Hieman yllätyksekseni sain viestin Skypeen (RIP) häneltä juhannussunnuntaina. Hieman ihmeissäni luin viestin verestävin silmin: “haluisitko soitella tänään olis muutama käsi mistä haluisin jutella?” Totesin siihen, että jos sopii että kattelen luurilla laiturin nokasta niin miksipäs ei. Näin tapasin Elias Suhosen. Nuori herra Suhonen (mua 2v nuorempi) pelasi silloin ehkä parinkympin keskisisäänostolla ja on tänä päivänä objektiivisesti yksi Suomen parhaista MTT-pelaajista. Oma näkemykseni on siis, että parilla viitseliäällä yhteydenotolla oli merkittävät seuraukset meidän molempien uran kannalta. Toki samankaltaiseen lopputulokseen olisimme voinut saapua siltikin. Väittäisin myös, että pääasiallisesti Eliaksen kautta ryhmämme alkoi sitten rakentumaan.

Mielestäni ryhmässämme parasta on se, että kaikilla on omat pelityylinsä ja varsinkin vahvuusalueensa. Jokaisella tuntuu olevan joku tontti, missä he ovat äärimmäisen hyviä. Jotkut tietävät kaiken ICM:stä, toiset postflopista ja minä kerron mikä timingi on sillä viikolla bluffi. Sitten kun keskustelemme spoteista niin kokonaiskuva rakentuu parhaimmillaan todella kauniisti. Tiedän, että kaiken maailman pokeri podcasteissa ja muissa huippupelaajat puhuvat tästä samasta asiasta ja tämä voi tuntua lukijan mielestä samanlaiselta jaarittelulta, mutta en pysty olemaan painottamatta tämän ryhmän olemassaolon tärkeyttä itselleni. Voisin hyvin nähdä itseni kortistossa ilman heitä. Joten kiitos heille olemassaolosta <3. Pokeri on myös paljon hauskempaa, kun ei tartte yksin hakata päätä seinään päivästä toiseen.

P.S. Haluan ja aion kirjoittaa vielä ihan nykypäivän turnajaispokeristakin, mutta ensin on käytävä muutama juttu läpi. Luodaan ensin vain hyvät perustukset. Seuraavaksi varmaan vielä tarinatuokiota itselle vittumaisimmasta downswingistä ja millaisella kantapääkikalla sieltä suoriuduttiin ulos.

Over and out

– Max