Vähän samantyyppinen viikko jälleen kerran Ilveksellä. Pari hyvää peliä ja yksi huono…

Keskiviikkona nöyryytettiin hallitsevaa CHL-mestaria Zurichia, vaikka sveitsiläisillä oli vielä panoksia pelissä jäljellä toisin kuin meillä. Ei haitannut edes se, että lepuutettiin meidän kärkimiehiäkin. Tai Euroopan löysimmän kiekkoilijan Jasekin lepuutus nyt ei ole kuin pelkkää plussaa joukkueelle. Sais minun puolestani pysyä katsomon puolella Liiga-peleissäkin. Jännää kyllä kuinka CHL:ssä tulee pelkkiä kolmen pinnan voittoja, mutta Liigassa on koko ajan niin tuskaisen vaikeaa saada tulosta aikaiseksi.

Perjantaina Tepsiä vastaan oltiin pari ensimmäistä erää selvästi niskan päällä. Tuomarit tosin tekivät kaikkensa sen eteen, että vierasjoukkue pysyisi pelissä mukana. TPS:llä oli kahden erän jälkeen vain 0.84 maalin verran maaliodottamaa luotuna siitä huolimatta, että olivat saaneet pelata 11 minuuttia ylivoimalla. Kertoi kaiken pelin kuvasta eli me vietiin ja TPS ei saanut mitään aikaiseksi. Pelin alku oli tosin koominen. Olin juuri ennen peliä laittanut kaverien WhatsApp-ryhmään kuvan Nokia-areenalta ja kirjoittanut, että tulin oikein paikan päälle katsomaan Ipan maalivahtikomiikkaa. No sitä ei totisesti tarvinnut kauaa odotella! Ottelua oli pelattu 5 sekuntia kun TPS lämää kiekon punaviivalta. Taponen torjuu kiekon vain vaivoin ja on ihan pihalla mihin rebound tippuu. 28 sekuntia pelattu niin siniviivaylityksen jälkeen TPS:n rannelaukaus uppoaa helposti takanurkkaan…

Pari meidän kokeneinta pakkia ajettiin perjantaina ulos ja päätettiin peli viidellä pakilla. TPS:n rumia laitataklauksia erotuomarikaksikko sen sijaan katseli silmiensä läpi. Kyllä siinä pelin aikana tunnelma oli sellainen, että vähän kaikki on taas meitä vastaan. Kolme kertaa kuitenkin noustiin tappioasemasta tasoihin ja voitettiin peli lopulta jatkoajalla. Voitto tuntui todella makealta kaikkien vaikeuksien jälkeen!

Lauantaiksi Ilveksen hyvä peli-ilme oli sitten toki taas kadonnut ties minne kun TPS kohdattiin uudestaan. Avauserä oli vielä ihan kohtuullisen hyvä meiltä, mutta toinen erä aivan karmaisevan huonoa tekemistä. Koko ajan todella heikkoja ratkaisuja kiekon kanssa omalla alueella ja peli pyöri pitkät tovit omissa. TPS:llä olisi ollut siinä mahdollisuus jo ratkaista ottelu. Kolmannessa erässä saatiin vähän paremmin taas pelistä kiinni. Oli heikkotasoista peliä molemmin puolin ja kumpi tahansa olisi voinut voittomaalin iskeä lopussa. Ratkaisuksi muodostui sitten Jens Lööken idioottimainen hyökkäyspään jäähy viimeisellä minuutilla. Jatkoajan puolella TPS rankaisi Lööken idiotismista.

Me oltiin tosiaan parempi joukkue perjantaina ja TPS puolestaan lauantaina. Siinä mielessä tuplakohtaamisen pisteet 3-3 oli kohtuullisen oikeutettu lopputulos. Tosin hyvällä maalivahtipelillä oltaisiin otettu täydet kuusi pinnaa, sillä jälleen kerran molemmissa peleissä meni helppoja molarien selän taakse. Mutta se nyt vain on tosiasia tällä hetkellä, että meillä on sarjan selvästi huonoimmat molarit. Siinä saa kenttäpelissä olla aina helvetisti parempi joukkue, että saa tulosrintamalla paikattua tämän seikan. Itse heittäisin junnuissa hienon alkukauden pelanneen Jimi Kuivilan jo Liigan puolelle kehiin. En usko, että hän olisi ainakaan huonompi kuin Pavlat tai Taponen tämän hetken vireissään.

Nyt Ipa saa pienen huilin kun seuraava peli on vasta perjantaina, jolloin edessä on kauden ensimmäinen paikallispeli. Ei ole naapurillakaan oikein tuloskunto ollut tikissä viime aikoina, vaikka media julisti heidät jo suunnilleen varmaksi mestariksi neljän ensimmäisen ottelun jälkeen. Suosikkina Tappara joka tapauksessa perjantain paikallistaistoon lähtee, sen varmistaa jo pelkästään meidän maalivahtitilanne. Jos meininki Ilveksen osalta jatkuu samanlaisena kuin viime aikoina niin perjantaina pelataan hyvin ja napataan taisteluvoitto kirvesrinnoista, mutta sen jälkeen flopataan seuraavana päivänä täydellisesti ja otetaan kunnolla kuonoon Jukureilta…

Being Ilves-fan