Pitkästä aikaa Thaimaassa ja kyllähän se tuo mukavia muistoja mieleen!

 

Kostea reissun aloitus, tipaton, skootterilla vasenta laattakaistaa

Reissu alkoi yhden yön Bangkokin lämmittelyllä lentokentän lähellä, jossa kävimme vähän kävelemässä, jalkahieronnassa sekä toki syömässä. Mieleen jäi myös koira, joka aivan välttämättä halusi hengata etutassut kolmikaistaisen tien puolella, sen sijaan että olisi vähän etäämmältä ihastellut liikennettä. Muutenkin teillä makoilevat koirat tuntuivat oleven todella yleisiä joka paikassa missä kävimme.
Bangkokissa tuli valitettavan nopeasti selväksi mitä tarkoittaa, kun ilma on oikeasti huonoa. Hetken kesti tajuta miksi silmiä kirvelee, mutta kun tajusin katsoa sää-appista, niin Air Quality Index (AQI) näytti reilua 160, kun sellainen 40-50 täällä on normaali. Nyt tilanne Bangkokissakin on taas parempi, kuten reissumme loppupuolella AQI:n ollessa noin 80 ja ilma oli perushuonoa suurkaupunki-tasoa.

Krabi
Kunnon turistiparatiisi/-helvetti, riippuu varmaan keneltä kysyy. Luonto Krabilla on todella upeaa, ja sitä jäin selkeästi eniten tuolta kaipaamaan. Itse Ao Nangin kylä tai mikälie näyttää juuri siltä, kun rantakohteet ympäri maailmaa eli räätäliä, kaljakuppilaa ravintolaa ja hierontapaikkoja sekä kaikenlaisia taksikuskeja kyselemässä “veer juu going” löytyi joka kulmalta. Uutuutena pilvipalveluita oli tarjolla paremmin kuin kalafornialaisilla startup-messuilla.

Hintataso täälläkin yllätti positiivisesti, sillä perus paistetut riisit sai samaan hintaan kuin joskus 2006 mitä tuonne lähdin reissaamaan/asumaan, eli 40 bahtilla eli eurolla (lausutaan muuten baat), ja jääkahvit tuota vielä halvemmalla. Uutuutena mielestäni Thaimaahan oli rantautunut pienen oluen ohi suosikiksi 630ml olut, joka ei mielestäni ole noilla helteillä se paras ratkaisu. 100THB eli 2,5e toki noista sopuhinta ja äkkiähän se päivän ensimmäinen ikeniin solahtaa. Thaikuissakin inflaatio on ollut ilmeisesti aika kovaa, ja Bangkokissa yksi tuttu ravintola-skenessä vahvasti oleva tuttu kertoikin että hintojen pysyessä samoina laadusta on jouduttu ainakin katukeittiöissä tinkimään ja ei ole enää katusafka entisen veroista.

Paluumatkalla illalliselta kämpille tuli usein napattua hedelmiä tai jäätelöä katukojuista mukaan

Lämpöä oli niin perkeleesti. +36C tuntuu kuin +41C oli lähes joka päivän lukema. Kun päivän keskilämpötila on +30C, ja pyykit kahden päivän kuivattelun jälkeen olivat vielä märät, niin siitä voi vähän hahmotella mielessään miten kosteaa tuolla oli. Mielestäni en ole koskaan aikaisemmin sanonut, että vesi on liian lämmintä uimiseen, mutta sekin tuli nyt tehtyä kun vesikin oli +28C. Lisäksi se oli myös todella sakeata ja näkyvyys oli noi 30-60cm. Lisäksi rantaan oli huuhtoutunut reilusti todella isoja meduusoja, jotka eivät tuolla näkyvyydellä lisänneet uintikiimaa.

Itse olin välillä helteistä ihan rikki, ja mietin iltasella menoa katsellessa että mitenköhän illan livemusabaarissa vieressä riehuvat Pertti ja Pirkko Lappeenrannasta oikein jaksavat illalla heilua tuohon malliin kun näytti siltä, että ilman hattua ja enimpiä aurinkorasvoja ensin painellaan päivät ja illat sitten korjataan nestehukkaa isoilla Changeilla. Ja itse tulin sentään +20C enkä -20C keleistä Selkeästi itsellä ei kunto riitä enää moiseen

Yhtenä päivänä kävimme muun karjalauman kanssa ohjailtavana venereissulla, joka on aina mukavaa vaihtelua päästä vähän erilaisiin maisemiin ja lämpimällä kelillä on todella kiva olla vesillä. Lisäksi pysähdyksiin kuului tietenkin rantakohteita ja kunnon kiipeily näköalatorniin niin samalla sai vielä entistäkin paremman hien pintaan ennen pulikointia.

Ko Hongin biitsi näköalapaikalta

Ko Hongin hyvin Instagram-ystävällisessä laguunissa oli kiva kahlailla

Parasta antia Krabilla oli selkeästi päästä Ao Nangista pois mopon selässä ja päästä ihastelemaan paikallista luontoa ja maisemia. Jännää muuten, miten nopeasti vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottui. Näköalapaikkojen, makean veden lätäkköjen ja eksoottisen luonnon lisäksi parhaiten mieleen jäi kun sattumalta löysimme pienemmän tien varrelta jonkinlaisen meditaatio-/kiipeilyretriitin.
Siellä innokas opas viittoili meitä seuraamaan itseään, ja vaikka yhteistä kieltä ei ollut, niin toki lähdimme perässä kun parempaakaan tekemistä ei varsinaisesti ollut. Kaveri painoi kassit heiluen helteessä meitä selkeästi kovempaa tahtia, välillä pysähtyen meitä odottamaan. Kun lopulta paikallisoppaamme sai meidän ohjattua minne halusi ja pysähtyi kuonollaan osoittelemaan paria puuta ja niin pääsimme ihastelemaan kymmeniä pieniä apinoita puussa, jotka taas pääsivät ihmettelemään paria isompaa apinaa, ja jo varmasti tuttua karvakaveriaan.

Turistiopas yllä

Tämä kaveri päivysti Ao Nangin ja Railay beachin välillä olevalla polulla

 

Harmi vaan, että mopoilupäivän loppupuolella alkoi olo menemään todella huonoksi, johon ensin epäilin syyksi kuumuutta ja auringonpaistetta, mutta aika nopeasti alkoi käydä selväksi että yöllä saattaisi laattakin lentää. Siinä vaiheessa kun sain mopon kotihotellin pihaan, niin jos matkaa huoneeseen olisi ollut vaikka 100m niin olisin levytellyt maassa jokusen minuutin. Vaikea terveenä muistella, miten heikoksi kunnon tauti voi ihmisen laittaa.Jännä olisi tietää mistä tämä pöpö tuli, sillä avokin kanssa vähintään maistelemme, mutta yleensä jaamme ruoka-annokset.

Din Daeng Doin näköalapaikalta oli hienot näkymät. Paljon samaa Kuuban Viñalesin kanssa IMO

Illan pelkkä valkoinen riisi ja aamupalan valkoinen leipä antoivat aika jjjännän yön lisäksi hyvin energiaa siirtyä kohti uusia haasteita eli lentokentän kautta kohti Chiang Maita.

PS. Laitan illemmalla linkkejä paikkoihin kunhan ehdin ja katson olisiko vielä joku sopiva kuva lätkäistä tänne.

• Tätä vastausta muokkasi 10 kuukautta Pingviini.
• Tätä vastausta muokkasi 10 kuukautta Pingviini.