Miltei täydellinen kannattajaviikonloppu takana! Ainoastaan Packers meni kämmäämään ”omien joukkueiden” puhtaan voittosaldon. Melkoisen comebackin hekin tosin esittivät kun 28-0 tilanteesta nousivat vielä 28-21 -tilanteeseen. Siihen se kiri kuitenkin sitten hyytyi. Positiivista oli se, että ensimmäisellä kierroksella loukkaantunut pelinrakentaja Jordan Love teki paluun jo näinkin nopeasti. 2-2 saldo on Packersilla ekaan neljään matsiin eli ihan ok, joskaan ei loistava alku on ollut.

Viikonlopun isoin matsi omasta näkökulmasta oli harvinaista kyllä Veikkausliigaa eli HJK:n ja Ilveksen huipputärkeä kohtaaminen lauantai-iltana. Kyllähän Ilves peliä vei aika odotetustikin ja pääsi läpi ottelun kotijoukkuetta vaarallisempiin hyökkäyksiin. Se viimeinen silaus jäi kuitenkin pitkään hyökkäyksistä puuttumaan. Esim. Joona Veteli hukkasi pari ylivoimahyökkäystä ihmeellisiin pallon hautomisiin. Lopulta viimeisellä kympillä vaihtomies Roope Riski nousi ratkaisijaksi ja tykitti todella makean 0-1 voittomaalin! Riski on ollut kyllä hyvin tärkeä mies meille tällä kaudella, vaikka on lähes koko ajan vedellyt kakkoshyökkääjän roolissa ensin Haaralan ja nyttemmin Akinyemin takana. Todella kliininen viimeistelijä on Riski ollut läpi kauden ja osunut nimenomaan erittäin tärkeissä paikoissa. Omasta mielestä Riski on kyllä parempi hyökkääjä kuin Akinyemi, vaikka nigerialainen tuossa parissa matsissa osumia saikin hyvin nimiinsä ja sen jälkeen ollut valinta avariin.

Voiton myötä Ilves varmisti jo pronssimitalin ja ennen kaikkea europaikan ensi kaudelle! Mestaruuteenkin on vielä saumaa, se tosin vaatisi KuPSin kompurointia jommassa kummassa jäljellä olevassa ottelussa. Vähän heikolta näyttää sen suhteen varsinkin kun HJK:lla ei todennäköisesti ole mitään panosta enää viimeisen kierroksen kohtaamisessa. Saattavat hyvinkin lepuuttaa ykkösäijiään kun ovat kuitenkin europeleissä vielä mukana. Muutoinkin HJK ollut todella heikossa vireessä, joten melkeinpä se KuPSin pistemenetys on seuraavan kiekan SJK:n varassa. Eikä toki Ilvekselle itsellekään ole mikään automaatio hakea Vaasasta kolmea pistettä ennen sitä.

Kiekko-Ipa se sen kuin porskuttaa! Nyt on jo kuusi suoraa voittoa putkessa kauden alkuun! Ei sillä, kyllä tuossa marginaalit ovat odotetusti alkaneet pienenemään. Perjantaina Ilves oli Pelicansin vieraana täysin jäässä avauserän. Kotijoukkue tuli hurjana päälle eikä Ipa voinut muuta kuin pyristellä omalla alueella sen minkä pystyi. 2-0 tilanteessa erätaukokongi pelasti ja sen jälkeen saatiin homma sitten taas rullaamaan. Pari vikaa erää oli huomattavasti parempaa tekemistä ja niin vaan sieltä noustiin väkisin takaa 4-3 voittoon!

Lauantaina oli minun papereissani vastassa ensimmäinen oikein kunnon mittari eli Rauman Lukko. Aika hyvin tästä testistä selvittiin. Pari ekaa erää oltiin hienokseltaan pelillisestikin niskan päällä ja päästiin kahden maalin johtoasemassa päätöserään. Siinä oltiin kyllä sitten ahdingossa kun Lukko sai hengen päälle ja paineisti koko ajan armottomasti meidän kiekollista pelaajaa. Omissa pyörimiseksihän se sen myötä lähinnä meni. Kohtuullisen hyvin puolustettiin kuitenkin vaarallisinta sektoria ja selviydyttiin lopulta nipin napin maalin voittoon. Jos nyt joku kuitenkin kuvittelee, että me ollaan kuuden suoran voiton myötä joku ylikylän joukkue Liigassa niin ei olla. Tällä viikolla kova pelitahti sen kuin pahenee, kun luvassa on peräti neljän Liiga-matsin setti! Kyllä se tappiosaldokin nyt tällä viikolla jo tulee aukeamaan, siitä olen koko lailla varma.

Hauskin juttu tässä kiekko-Ipan alkukaudessa on ollut puolustajien tehokkuus. Ollaan tehty kuuteen matsiin 26 osumaa ja niistä yli puolet eli peräti 14 kpl on tehty puolustajien toimesta! Melkoisen eriskummallinen juttu! Osittain toki johtuu tuosta mistä jo viikko sitten kirjoitin eli että Niemelän pelitavassa pakit saavat nousta hyvin rohkeasti aina hyökkäysmaalille saakka tukemaan hyökkäyksiä. Pääosin kuitenkin varianssia, sillä tällaisella tahdilla ei kyllä pakkien kudit tule koko kauden ajan vastustajien verkkoon uppoamaan.

Valioliigassakin oli näin kannattajan roolissa hyvä viikonloppu. City jäi tasapeliin Newcastlen vieraana ja näin Arsenal nousi heidän kanssa tasapisteisiin oman voittonsa ansiosta. Yllättävän kovan työn takana se kotivoitto Leicesteristä tosin oli. Ekan jakson jälkeen tilanne 2-0 ja varmaan kaikki ajattelivat, että homma on paketissa Arsun kivikova puolustus tiedostaen. Mutta niin vaan homma meni vaikeaksi kun toisen jakson alkuun Leicester teki pikatahtia pari osumaa. Loppu oli sitten melkoista myllytystä ja tulihan se ansaittu palkinto lopulta lisäajalla, kulmatilanteesta kuinkas muutenkaan. Vähän se Trossardin kuti pomppi onnekkaasti Leicesterin omasta pelaajasta sisään, mutta olihan siinä loppumyllytyksessä niin paljon saumoja, että jonkun tilanteen pitikin pomppia sisään. Havertz sitten vielä kaunisteli loppunumeroita.

Pakkohan Valioliiga-kierrokselta on nostaa esiin yksi nimi eli Cole Palmer. On se vaan sairas ukko! Joku voisi väittää, että oli jopa sarjan paras pelaaja viime kaudella. Eikä se kauas tunnu jäävän tälläkään kaudella. Brightonia vastaan neljä maalia avausjaksoon, huh huh! Noin muutoinkin Chelsea on pelannut yllättävän iloista hyökkäyspeliä koko alkukauden. Tai yllättävän ja yllättävän. Onhan siellä hyökkäyspään tähtiloistoa vaikka kahden joukkueen tarpeisiin. Ei se menestys siitä osastosta tule tällä kaudella jäämään kiinni. Eri asia sitten saavatko oman pään tilkittyä riittävän tiiviiksi. Superviihdyttäviä Chelsean matsit ainakin näyttävät tällä kaudella olevan.

FPL:n puolella onkin sitten ollut pari heikompaa viikonloppua ja kokonaissijoitus on tullut ikävästi alaspäin. Wild Cardiin en sentään ennen tätä viikonloppua sortunut toisin kuin aika moni muu. Ei se omaa kierrosta pelastanut, mutta onpa tuo tärkeä chippi vielä ainakin takataskussa. Vääriä valintoja on nyt pari kiekkaa tullut tehtyä. 50-50 tilanteissa vaihtoon on jäänyt pinnoja siinä missä kentälle valitut ovat kunnostautuneet lähinnä yhden pinnan miehinä. Eivätkä ne transferitkaan ole osuneet sen paremmin. DCL on vetänyt nyt omassa tiimissä pari kiekkaa blankona. Tälle viikonlopulle oli vaihtoehtoina tehdä joko vaihto Jota->Saka tai Isak->Havertz. Päädyin ekaan vaihtoehtoon näistä kun alkoi näyttää siltä, että Jotan avaripaikka on pahasti uhattuna. No, luonnollisesti Jota nyt sitten kuitenkin avasi ja keräsi pari syöttöpinnaa toisin kuin Saka. Ja Havertz olisi maalin iskenyt. No, näitä nyt tulee väkisin kauden aikana. Onneksi on maratoni kyseessä.