Iltalehti paljasti tänään, että hallituspuolueet ovat sopineet rahapelilain voimaantulon siirtämisestä vuoden 2027 alusta heinäkuuhun.
Päätöstä perustellaan virallisesti vaalikevään rauhoittamisella. Mutta jos uudistus siirretään puolella vuodella eteenpäin, on syytä kysyä myös toinen kysymys: mitä jos uusikaan päivämäärä ei riitä?
Keskeinen ongelma liittyy hallituksen vaihtumiseen. Eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2027. Gallupien perusteella Suomi saa uuden pääministeripuolueen SDP:stä. Onko realistista, että uusi hallitus vain hyväksyy edellisen hallituksen jättämän massiivisen rahapelipaketin sellaisenaan? Ei ole mahdoton skenaario, että yksityiskohtia halutaan tarkistaa vielä kerran, eikä lainsäädännön lisäviivästys ole suomalaisessa politiikassa mikään harvinaisuus.
Samaan aikaan riski kaupallisten peliyhtiöiden markkinointitsunamista on todellinen. Pakko myöntää, että ei välttämättä ole poliittisesti viisasta antaa kansainvälisten yhtiöiden kaapata medianäkyvyyttä juuri uuden hallituksen alkuvaiheessa. On täysin mahdollista, että rahapelimainonta varjostaa uuden hallituksen ensimmäisiä kuukausia tavalla, jota kukaan puolue ei toivo.
Onnistuuko jättiuudistus laiturinnokasta?
Ajankohta itsessään on toinen ongelma. Heinäkuu on Suomen ylivoimainen lomakuukausi. Ministeriöiden, viranomaisten ja yritysten kapasiteetti on jopa alle puolet normaalista, ja moni päätösten kannalta kriittinen henkilö istuu laiturinnokassa.
On vaikea ymmärtää, miksi vuosikymmenen merkittävin rahapeliuudistus halutaan käynnistää juuri silloin, kun koko julkishallinto toimii minimimiehityksellä. Jos lakiin tarvitaan korjauksia, ja niitä tulee takuuvarmasti, asioista vastaava taho löytyy todennäköisesti automaattivastauksen takaa.
Lisäksi käytännön toteutus on valtava operaatio. Peliyhtiöiden täytyy rakentaa kokonaan uusi toiminta Suomea varten. Veikkauksen on uudistettava tuote- ja markkinointimallinsa. Valvontaviranomaisen täysi toimintakyky on yhä epäselvä. Kilpailutukset, sertifioinnit, lupamenettelyt ja tekniset tarkastukset kuormittavat samanaikaisesti useita viranomaisia juuri silloin, kun uudet ministerit vasta tutustuvat salkkuihinsa ja virastot palaavat lomilta.
On täysin mahdollista, että puolen vuoden siirto oli vasta alkua. Lainsäädännön aikataulut ovat jo liikkuneet moneen kertaan.
Lopulta kysymys kuuluu näin: Onko edes 1.7.2027 päivämäärä, jonka Suomi pystyy hoitamaan kunnialla, vai onko se jälleen vain yksi välietappi aikataulussa, joka elää vielä monta kertaa?
























