Keittäjä horisee tylsyyksiä.

Olipahan taas. Suht simppeli peruspäivä. Mut sit seuraavalle päivälle, kun lounaan aikana ei ehdi mitään muuta, vähän piirakkaa, seuraavan päivän murekemassat, uunin boilerin puhdistus, jädekoneen pesu, omien haisevien vaatteiden pesu, palohälytys jonka takia ihmiset tulivat koputtelemaan. Sanoin että ei pala ja soitettu on. Lopulta laitoin lapun seinään, ettei ainakaan keittiössä pala, koska olin koneella tilailemassa, enkä vastailemassa ihmisille.

Ja se jädekoneen pesu. Väsyneenä purin koneen osiin saatuani vanhat mömmöt ulos. No sit ajatus, miten helvetissä pesen yläosaston, kun kaikki valuu pöydälle, kun alaosastokin purettu. No laitoin vaan sen vikana portinvartijan paikalleen ja pesuvettä sisään kymmenisen litraa holoholo tyyppisesti. Sit alkaa lorina kuulua ja mietin että mistä helvetistä nyt vuotaa. No pöydälle ja lattialle kaikki yhdestä luukusta, koska osia puuttui. Rättiä ja lastaa eikä mitään hajua, paljonko vielä siellä koneen alla on tavaraa joka vissiin kiinni, tai sit vaan niin painava, ettei Erkkikään siirrä. Ja lattialtakin matkaa lähimpään viemäriin parikymmentä metriä, ettei just hiottu lattia mene pilalle. Sit tosiaan liukuvoiteen levityshommiin päästyä, ihmiset hyvää hyvyyttään tulevat kyselemään huutavasta hälytyksestä, mikä tietty hyvä, että välittävät. Sit tilaukset… Tosiaan se häly piippas ainakin 3 tuntia, Sit lähdin viimein menemään ja päivä melkein 12h. Takas kuuden jälkeen.

Jännä juttu, ei 13 tunninkaan vuoro tunnu missään jos normihommaa, mut noi yksinään sekoilut vastoinkäymisien kanssa ottaa paljon enemmän voimille. Tutimaan😴