Moi, mä oon Mika.H

Sweet, jatkan ✌️

Perjantain Super Stack – Orleansin eläkeläisralli ja elämän parasta turnauspokeria

Jonesin aamulivet oli saatu purkkiin, ja oli aika miettiä päivän ohjelmaa. Hurja ja Jones olivat suunnitelleet suuntaavansa Orleansin $300 Super Stack -turnaukseen, ja koska mulla ei ollut muita suunnitelmia, päätin lähteä messiin.
Moose lähti painamaan WSOP-turnausta Horseshoehun ja otti samalla auton – mikä avasi mainion mahdollisuuden parille kaljalle päivän aikana.

Turnaus pöytä löytyi helposti, ja ensimmäinen asia mikä pöydästä jäi mieleen: keski-ikä vähintään +70. Oliko luvassa kivinen maasto vai sulavaa virtaa? Ensimmäinen kalja tuli nopeasti, maistui hyvältä – ja siitä se sitten lähti.

—

Turnausfiilikset ja käsihistoriaa

Nyt kun on päässyt kunnolla turnauspokerin makuun, niin kirjataan muutama huomio ylös.

Kippasin kallet turnilla. Utg limp, avaan KK, 4way flop 8s6s8c cbettaan ja joku ottaa cR ja tekee kaikki hollywoodit. Laittaa tasan 50% enemmän merkkejä että menee korotuksella, pyörittelee päätä ja syvä huokaus. Otan kuitenkim vain maksun.

Turn 9c johon vastustaja panostaa allin 10,2k ja mä kippaan. Kertokaa vaa kuinka huono kippi oli? Mutta pakko luottaa omaan gutsiin. Tähän kohtaa voi heti kertoa että pelaaja teki samat moovit myöhemmin 567 pöytää ja oli pähkinät, eli kai se oli hyvä kippi.

Blinditaso 6k/12k/12k. UTG limppaa – sama kaveri, joka aiemmin mm limppasi buttonilta JJ.
Mä heti seuraavana, löydän AKo ja korotan 37k.
Kaikki muut kippaa, ja limppaaja ainoana maksaa.

Floppi tulee A-J-6 kahdella ruudulla.
Ja mitä kaveri tekee? Donk shovee suoraan yli kahden potin all-in.

Istun tovin miettien ja sanon: ”You have pocket jacks again?”
Seuraavasta reaktiosta sain 100% riidin – oli kuin olisin lukenut kirjaa.
Mietin hetken lisää, sanon vielä kerran: ”You have pocket jacks. I fold.”
Ja käännän AK auki, pöytä ihan shokissa. Vastustaja ei eka meinaa näyttää, mutta lopulta kääntää kortit auki, Jaakko parihan se siellä.

Ihan oikeasti – on se kumma, kun pelaajille ei kelpaa pelimerkit.
Tee nyt edes vähän vaikeammaksi.

—

Sitten tulee vastaan jääräpää-Vegas-pappa, joka ei vaan usko. Ei tähän käteen mitään tarkkaa historiaa ole, mutta ajan kolmen kadun bluffin ja pappa ottaa mut sielunlukemalla check-call linjalla koko matkan. Taisi ottaa vuorostaan soul readit minusta.
Lopputulos: merkkejä jäi jäljelle 555k – ei aivan rippeet, mutta tuntui siltä.

—

Ja sitten… seuraava käsi.
Oon isossa blindissä, ja sama pappa avaa – vahingossa – 225k tasolla 15k/30k/30k. Oli ottanut ilmeisesti väärät merkit käteen, klassinen napsu liian isolla.

Kipataan mulle asti. Katson AQ♥.
Sydän alkaa hakkaamaan, ei ole pitkään aikaan lyönyt näin kovaa.
Menen all-in.

Pappa miettii… miettii… ja miettii vielä vähän lisää.
Lopulta maksaa A6o:lla.
Ja BOOM – merkit himaan, pinossa nyt 1.1 miljoonaa.

Vähän ärsytti siinä kohtaan kun pappa mietti, pelaaja joka ei ole kädessä mukana kysyy:
”Did you pick up wrong chips?”

Saatana. Hiljaa jos et ole enää kädessä mukana!

Turnaus oli yllättävän laadukas tähän sisäänostoluokkaan – blinditasot ei painaneet liian nopeasti päälle, ja pelitilaa riitti hyvin.
Peli rullasi loistavasti: viiden tunnin aikana en hävinnyt ainuttakaan merkittävää pottia. Kaikki toimi. Olin jo lähellä unelmaa –
10 pelaajaa jäljellä, pinossa 1.3M, fiilis kuin risteilyllä kohti finaalipöytää.

Mutta sitten: Poker Gods: Hold my beer.

—

Lopun alamäki – kolme flippiä, kolme tyrmäystä

1. Shortti puskee, minä blindissa löydän AKs, maksu.
Vastassa 66, joka nappaa vielä setin floppiin. Kiitos ja anteeksi.

2. Toinen shortti puskee, löydän QQ, maksan.
Flop juoksee A-high, ja AJ vie potin.

3. Kolmas flippi… jää unholaan. Ehkä hyvä niin – ei käsi historiaa tallennettuna.

—

Peli oli 5-kätistä kahdessa pöydässä, eli FT bubble, ja tätä vatkattiin yli 1,5 tuntia.
Sitten blindit nousevat tasolle 20k/40k/40k, ja mun pino kutistunut noin 8bb.
Avauksen tekee pelaaja, jonka olin aiemmin tuplannut – nyt hänellä valtava stäkki.
BB:ltä löydän 8-parin, painan kaikki keskelle.
Vastustaja maksaa JJ:llä.
Kokeilen vielä huudella: ”I’ll use my one time now”, mutta ei.
Mika ulos turnauksesta – finaalipöytä jäi juuri ja juuri saavuttamatta.

Positiivinen fiilis – parasta peliä ikinä

Sanon tämän täysin pokalla: pelasin parasta turnauspokeriani ikinä. Kaikki päätökset tuntuivat selkeiltä ja hallituilla.
Kertaakaan ei tullut sellaista fiilistä, että olisin olisin väärän päätöksen tehnyt.

Jos tähän pitäisi nyt laittaa ”What’s bothering you today?” -hetki, niin vastaus on:
kaljan tulo katkesi seinään. Välillä sai istua tunnin ilman täydennystä.
Yhdessä kohtaa Jones oli kuitenkin herrasmies ja sai tilattua mulle juoman – vieläpä toi sen pöytään asti. ❤️

Ja kun turnaus oli lopulta ohi, olin sen verran selvinnyt ja väsynyt, että järki sanoi: nyt kotiin ja nukkumaan. Kello oli jo lähempänä kahta yöllä, ja oli aika sulkea tämä päivä voitollisella mielellä – vaikka rahat jäikin keräämättä.