Pokerinittailijan ja himopenkkiurheilijan paluu

Ilveksellä kolmen voiton viikko!

Keskiviikkona CHL:n pudotuspeliavauksessa haettiin 2-3 vierasvoitto Bremerhavenista. Kiekollista peliä hallittiin koko lailla alusta loppuun, mutta ei se silti helppoa ollut hyviin maalipaikkoihin päästä 5-5 -pelissä. Ylivoimapeli kulki nyt kuitenkin onneksi mallikkaasti ja tehtiinkin kaikki maalimme yv:llä.

Perjantaina kauden toinen paikallinen eikä Mansen rintamalta edelleenkään mitään uutta! Voitettiin jo YHDEKSÄTTÄ kertaa peräkkäin naapuri! Koskaan aikaisemmin ei vastaavaa putkea ole Mansen paikallisissa nähty. Täysin ansaitusti vielä tuli voitto. Oltiin selvästi parempi joukkue ekassa ja kolmannessa erässä. Toisessa erässä oli vähän vaikeampaa kun Tappara pääsi hallitsemaan pelin virtausta. Ei siinä silti paljoa hyviä maalipaikkoja kirvesrinnoilla ollut. Erityisen paljon lämmitti meidän kolmannen erän esitys. 1-2 tappioasemassa lähdettiin vikaan erään, mutta Tappara jäi siinä ihan sivustaseuraajan rooliin ja painettiin väkisin voittoon riittäneet osumat! Oli todella rautainen suoritus kovassa paikassa. Meillä kun kuitenkin sarjataulukon osalta oli paljon isommat paineet ottaa voitto kuin Tapparalla.

Eilen meidän energiat oli sitten täysin loppu Hämeenlinnassa. CHL-reissu Saksaan ja kovatempoinen paikallispeli olivat tehneet tehtävänsä. Jalka ei meillä liikkunut oikein mihinkään ja miltei pelkäksi puolustustaisteluksi meni homma. Parilla aika halvalla maalilla saatiin 2-0 johto, mutta eihän se pitänyt loppuun asti kun peli pyöri koko ajan omissa. Jatkoajan keskialoituksesta HPK:n hyökkääjät lähtivät sitten onneksi ylöspäin kun kiekko kulki toiseen suuntaan ja saatiin välittömästi 2-1 ylivoimahyökkäys. Sen päätteeksi Simon Johansson sijoitti kiekon varmasti alanurkkaan vain 7 jatkoaikasekunnin jälkeen. Umpiväsyneenä grindatut erittäin tärkeät kaksi sarjapinnaa. Noita me tarvitaan kun alkukausi on tulosten valossa mennyt miten on mennyt.

Viikon positiivisin asia oli ehdottomasti maalivahtipeli. Ei tainnut meidän molareille mennä nyt yhtään helppoa selän taakse! Vastaavaa ei ole nähty aikaisemmin koko kaudella. Kummasti se voittosarakekin alkaa heti karttumaan kun saadaan riittävän hyvää maalivahtipeliä kenttäpelin tueksi. Uusi kaveri Mantas Armalis pelasi kaksi solidia ottelua tällä viikolla. Ei hän toki kovin paljoa mitään huippupaikkoja joutunut pelastelemaan, mutta tosiaan yhtään helppoa ei mennyt mikä on jo breaking news meidän tämän kauden molarifarssissa.

Viikon negana oli yllätys, yllätys loukkaantumiset! On se nyt vaan jumalattoman vaikeata niiden osalta! Pieni hetki eli jopa about 2,5 peliä saatiin vetää vähän täydemmällä rosterilla niin eiköhän puske uudestaan loukkisumaa! Eilen HPK:ta vastaan meiltä oli poissa seitsemän hyökkääjää, joista 4 kpl lähtökohtaisia top 6 miehiä. Lisäksi pakistosta John Nyberg loukkaantui Tapparaa vastaan ja oli eilen sivussa. Kaikista huolestuttavin on Matias Mäntykiven tilanne. Ei kauaa ehtinyt poissaolonsa jälkeen pelaamaan, kun jo aikaisemmin vaivannut loukki vihoitteli uudestaan ja joutui jättämään paikallismatsin kesken. Huhujen mukaan Mäntykivi taistelisi jonkun polvivamman kanssa eikä sen osalta jäljellä olisi kuin huonoja vaihtoehtoja. Joko leikkaus ja kausi ohi tai sitten yrittää sinnitellä ja pelata sen minkä pystyy. Missään tapauksessa Ilves ei siis ilmeisesti tule saamaan tällä kaudella täyttä panosta Mäntykiveltä jos saa panosta enää ollenkaan. Se on jättimäinen isku meidän menestysmahdollisuuksille. Uskonko minä, että Ilves pystyy menestymään Lukas Jasek ykkössentterinään? No, tiedätte kyllä vastauksen siihen.   Joskin on sanottava, että Jasekin asenne on viime otteluissa ollut parempi kuin lokakuun oksettavassa löysäilyssä. Ehkä Niemelä on saanut taottua miehen kalloon, ettei joukkueen murojen päälle voi kusta noin pahasti jos haluaa pysyä pelaavassa kokoonpanossa.

Nyt on onneksi edessä vain kahden pelin viikko mikä sopii näiden loukkaantumisten keskellä paremmin kuin hyvin. Keskiviikkona yritetään varmistella Bremerhavenia vastaan CHL:n jatkopaikka ja lauantaina sitten Liigassa vierasreissu Espooseen.

Valioliigassa pelattu melkein joka päivä + muita kiireitä niin eihän tässä ole pariin viikkoon ehtinyt blogiin päivittelemään mitään. Kirjoitellaan nyt kuitenkin viimein ainakin tärkeimpiä tänne. Aloitetaan todellisella yllätysaiheella eli pokerilla!   Oon ollut koko lailla 50-50 aina ton sunnuntain Nettipokeri.comin oman NP-freerollin osallistumisen kanssa. Puoliin ehkä osallistunut ja puoliin en. Turnaushan on sinänsä erittäin hyvä freeroll nykytarjonnassa, mutta ajankohta ei tahdo oikein sopia minulle. Kierroksen vika Valioliiga-peli on vielä käynnissä aina klo 20 + NFL-kierros alkaa juuri klo 20. UK:n Channel 5:llä jos on eri peli kuin Ruudussa niin tulee koneelta aina VPN:n kautta katottua sitäkin enkä uskalla VPN:llä pelata freerollia. Jos haluan pelata freerollin niin sitten pitää ottaa vielä kannettava käyttöön ja sen jälkeen on vähän turhankin moniajoa. NFL:n seuraaminen alkaa väkisin kärsimään.

No, eilen joka tapauksessa päädyin pelaamaan freerollin kannettavalla, vaikka seurannassa olikin kaksi NFL-matsia. Ja oli kyllä oikea päätös:

Eli pyttyhän sieltä tosiaan napsui 163 pelaajan fieldistä! Pari minirahastusta oon aikaisemmin saanut mut nyt ui turnee sitten päätyyn saakka. Kelpasi! Ei tarvinnut edes mitään supertuureja käyttää. Eka (ja ainut) ohiveto taisi tulla vasta HUPissa kun sen isoimmassa potissa voitin A8 vs JJ arvonnan. AQ vs KJ sitten tuli loput chipit kotiin. Matkan varrella tarvitsi toki pari isoa 50-50 flippiä voittaa, kun ainakin AK:lla voitin kaksi isoa all-iniä JJ:tä ja TT:tä vastaan. Muutoin sitten sai pääosin varastettua chipit ilman showdowneja. Tuossa turnauksessa sentään näköjään kunnioitetaan supernitin lyöntejä toisin kuin microissa, joita yleensä pelaan!

Mitäs Ipa-rintamalla tässä onkaan parin viikon aikana tapahtunut? Merkittävimmät uutiset ovat tainneet tulla futiksen puolelta kun Ipa möi sekä päävalmentajansa että urheilutoimen johtajansa kesken sopimuskausien! Melkoisena shokkinahan nuo tulivat, varsinkin Joonas Rantasen myyminen HJK:hon. Ei oikein vieläkään osaa sanoa mitä mieltä olisi. Kuulemma hyvät rahat saadaan, mutta ei ne rahat paljoa ensi syksynä lämmitä jossei isojen muutosten myötä selvitä enää Euroopan kentille. Ja Rantasen futista oli niin siistiä katsella kun se oli niin viihdyttävää, vaikka tuo luokaton boksipuolustaminen toki alkoikin tällä kaudella vähän vituttamaan. Vaikea uskoa, että uusi koutsi pystyisi rakentamaan yhtä viihdyttävän paketin Ilveksestä. Toki jos puolustuksen saa organisoitua paremmin niin voihan se menestys pysyä hyvällä tuurilla samassa luokassa. Mut onhan tässä myös merkittävä todennäköisyys sille, että tulee jonkinlainen romahdus alaspäin.

Kiekko-Ipa voitti toissa viikolla Liigassa Pelicansin kotonaan puhtaasti 3-0, mutta taipui samoin numeroin pitkästä aikaa tappioon paikallisottelussa. Ihan ansaittu tappio oli kyllä. Tapparalla oli nyt todellista tiikerinsilmää pelissään. Selvästi olivat sisuuntuneet pitkästä paikallisten tappioputkestaan. Vastaantulijoiksi jäätiin, ei mahtanut mitään. Onhan tuo naapuri ollut viime aikoina ikävän kovassa tikissä. Johonkin edelliseen 15 otteluun ei ole tainnut Liigassa hävitä muuta kuin meille kaksi kertaa. Ei enää kolmatta kertaa kuitenkaan.

Ei se nyt isossa kuvassa kuitenkaan meilläkään kovin huonosti ole mennyt. Kurssi on ollut selvästi ylöspäin. Hyvällä pistekeskiarvolla ollaan nyt grindattu jo pidemmän aikaa Liigassa. Sijoitus ei ole vielä isosti parantunut, mutta piste-erot ylöspäin sen sijaan ovat kyllä kaventuneet selvästi. Viime viikko oli fyysisesti aika rankka Ipalle kun koko alkuviikko meni CHL:n vierasreissussa Luulajassa. Juna-bussi yhdistelmällä joukkue sinne paineli. Ekassa erässä näytti siltä, etteihän meillä ole mitään palaa Luleåta vastaan vaan otteluparista tulee pelkkä ylimarssi. Parannettiin kuitenkin kahteen viimeiseen erään ja selvittiin lopulta jopa ihan hyvällä yhden maalin tappiolla. Ensi viikon kotimatsiin jäi siten vielä paljon panoksia. Eri asia sitten toivooko edes sitä jatkoon menoa. Vähän siinä ja siinä se on. Toki nyt alkaa finaalipaikkakin olla jo niin lähellä, että ehkä se niukasti jatkon toivomisen puolelle kääntyy. Turskaa nyt tulee jo joka tapauksessa ja isosti tämänkin kauden CHL-seikkailuista.

Ja niin tulee sitä turskaa muuten myös Liigan puolelta näillä yleisömäärillä! Jostain syystä osa kannattajista on hylännyt Ipan. Ehkä alkukauden odotettua heikompien tulosten takia. Olin torstaina paikan päällä Ilves-HPK -matsissa enkä kyllä Areena-aikakaudella ole ikinä aikaisemmin ollut niin tyhjässä hallissa Ipan Liiga-matsia katsomassa. Nipin napin yli 5000 ilmoitettiin yleisömääräksi ja tuostakin luvusta osa kausikorttilaisista oli varmaan jäänyt kotosalle. Ottelun Ilves joka tapauksessa voitti. Luvut olivat pelitapahtumiin nähden ikävän tiukat eli vain 3-2. Ihan loppuun asti sai jännittää vaikka Ilves kyllä vei ottelua käytännössä alusta loppuun. Maalinteko vain tuotti tuskaa.

Hyvin taisteli Ilves vielä seuraavanakin päivänä väsyneenä voiton Porista huilannutta Ässiä vastaan. Liikuttavan liki jäi täydet kolme sarjapinnaakin. Simon Johansson paukutti nelisen minuuttia ennen loppua ylivoimalla 2-3 johtomaalin, mutta valitettavasti minuutti ennen loppua Mantas Armalis imuroi olemattomasta kulmasta survotun kiekon selkänsä taakse. Ei ollut etutolppa täysin kiinni. Noin muutoin Armalis on ollut kyllä viime aikoina positiivinen yllätys. Luulajassakin piti meidät lähes yksin otteluparissa vielä mukana. Rankut Ilves Ässiä vastaan sitten onneksi sentään hoiti ja näin voitto kotiin. Varmaankin pelitapahtumien perusteella tuo pistejakauma 1-2 oli ottelusta ihan oikeutettu. Me oltiin kyllä niukasti parempi joukkue mielestäni, mutta ehkä täydet kolme pinnaa olisi ollut kuitenkin vähän liikaa.