Pokerinittailijan ja himopenkkiurheilijan paluu

So far so good! Kaksi ottelua pelattu Ilves-KalPa sarjasta ja tuntuuhan 2-0 johtoasema huomattavasti mukavammalta kuin 0-2 tässä vaiheessa (mikä on ollut tilanne kahtena edellisenä keväänä).

Sunnuntain ekassa matsissa KalPa oli yllättävän telineissä pelin alussa. Ekaa 15 minuuttia vietiin todella selvästi ja tehtiin myös minuutin sisään siinä pari maalia. Sen jälkeen tapahtui jotain. Toinen erä oli meiltä aivan karmean näköistä kiekkoilua. Ihan ylivarovaiseksi meni pelaaminen. Unohdettiin oma tämän kauden peli-identiteetti ja alettiin vain roiskimaan pitkiä kiekkoa ja roikkuja omalta alueelta. Yhdellä takaiskulla lopulta selvittiin erästä. Kolmanteen erään sitten parannettiin peliä, mutta pari vaarallista ylivoimahyökkäystä annettiin siinä turhaan KalPalle omalla höntyilyllä. Johtoasema kuitenkin piti lopulta ja tyhjiin tehtiin 3-1. Henkisesti erittäin tärkeä voitto, mutta Ilveksen peliesitykseen en ollut ensimmäistä 15 minuuttia lukuun ottamatta kovin tyytyväinen.

Eilen päästiin sitten ytimeen ja pelattiin meidän tämän kauden hyvällä tasollamme. Otettiin aloitteet omiin käsiin ja hallittiin vahvasti pelin virtausta. Pitkään kärsittiin kuitenkin yhdestä tämän kauden murheenkryynistä eli tehottomuudesta maalipaikoissa. Hanat saatiin auki vasta ottelun puolivälin jälkeen 2-0 tappioasemassa. Noustiin tasoihin jo ennen toista erätaukoa. Meidän umpisurkea alivoima näytti kuitenkin taas kolmannen erän alkuun ”kyntensä” ja KalPa siirtyi illan toisella ylivoimamaalilla uudelleen johtoon. Tehtiin tasoitus, jonka ”VAR” hylkäsi paitsiona. Tehtiin uusi tasoitusmaali. Kovaa luonnetta näytettiin eilen!

Ennen jatkoaikaa pelotti aika isostikin. Oltiin ehdottomasti oltu parempi joukkue pelissä, mutta silti yhdestä tilanteesta kiinni, että oltaisiin jääty ilman palkintoa. Pleijarien jatkoajat ei yleensä tahdo Ilveksen suuntaan kääntyä ja viime keväänäkin koettiin KalPaa vastaan kaksi katkeraa jatkoaikatappiota Kuopiossa. Tällä kertaa oli kuitenkin toisin! Kiekonriisto hyökkäyspäässä ja parilla siirrolla rakennettiin maltillisesti huippupaikka Simon Johanssonille. Meidän omalla Erik Karlssonilla oli pitkä maaliton putki takana, vaikka runkosarjassa 19 häkkiä iskikin. Ei kuitenkaan tärissyt käsi svedulla tärkeässä paikassa, vaan sijoitti kiekon ranteella varmasti takatolpan juureen!

Suurin ero kahden viime kauden KalPa-sarjoihin on toistaiseksi ollut se, että me ei olla nyt jalalla perässä niin kuin kahdella edellisellä kerralla ja pystytään 5-5 -pelaamisessa vastaamaan ihan täysin kuopiolaisten kiekkokontrollia korostavaan pelitapaan. Ne kuuluisat erikoistilanteet ja maalivahtipeli kun vielä saataisiin tikkiin. Eilen tehtiin sentään yksi yv-maali KalPan kahta vastaan. Mantas Armalis pelasi erittäin hyvän avauspelin, mutta eilen jäi parannettavaa. Ei suoranaisia imurointeja, mutta kaikki KalPan maalit olisivat olleet parempana päivänä torjuttavissa.

2-0 tilanteessa hyvä olla, mutta sarja toki vielä pahasti kesken. Pitkäperjantain seuraavassa kohtaamisessa kaikki voittopaineet ovat KalPan suunnalla. Yllättävän tasaisia ovat olleet kyllä oikeastaan kaikki pudotuspelikevään sarjat tähän saakka. Ei vaan näytä mikään joukkue kovin helpolla pääsevän, ihan sama kuinka isona ennakkosuosikkina on sarjaan lähtenyt.