Ilvekseltä todella väkevä paluu maajoukkuetauolta! Perjantaina saatiin makea revanssi ekasta paikallispelistä. Oli loistava peliesitys meiltä. Paineistettiin koko ajan Tapparan hyökkäyksiin lähtöjä eikä naapuri tahtonut päästä oikein mihinkään. Oli melkein kuin peilikuva ekasta paikallismatsista, jossa me oltiin todella huonoja. Nyt me syötiin Tapparan aseet täysin pois. Ainoastaan pari etsikkoaikaa naapurilla oli pelissä. Ensimmäinen oli avauserässä, kun jouduttiin pelaamaan pitkään kahden miehen alivoimalla ja kaiken hyvän lisäksi vielä yhdeltä meidän pelaajalta hajosi maila siinä! Uskomatonta kyllä kirvesrinnat eivät saaneet hyödynnettyä tuota tilaisuutta ja pian heiluikin sitten jo toisessa päässä. Toinen mahdollisuus tulla peliin mukaan Tapparalla oli kolmannen erän alussa kun saivat yhden kovan pyörityksen aikaan. Siinä oli ensin yksi avopaikka ja hetkeä myöhemmin kiekko kävi vielä sisätolpassakin. Tuosta 1-2 kavennus niin olisi voinut vielä tulla peli. Tehtiin kuitenkin lopulta 3-2 ylivoimahyökkäyksestä 0-3 maali ja se peli oli siinä. Tampereen kingejä taas ainakin hetken aikaa!

Lauantaina pelkona oli se perinteinen eli kyykkäys makean paikallispelin jälkeen. Ei ollut kuitenkaan tietoakaan tästä. Tosi hyvällä asenteella pelattiin ja vietiin matsia oikeastaan alusta loppuun. Toki siinä oli vähän vaikeuksia murtautua ihan ykkössektorin paikoille, kun JYP sumputti niin vahvasti keskustaa omalla alueella (kun ei muuhunkaan pystynyt). Kolmannessa erässä lopulta sitten tuli ne ansaitut maalit ja paineltiin 5-2 voittoon. Tästä on hyvä jatkaa! Selvästi tauon aikana on saatu tehtyä oikeita asioita ja peli näytti nyt paljon paremmalta kuin tuon pahimman lamajakson aikana.

Yksi positiivinen asia Ilveksen viikonlopussa oli uusi hyökkääjähankinta Lukas Svejkovsky. Todella lupaava sisääntulo kaverilta! 3+1 tehot kahteen matsiin ja ominaisuudet näyttivät hyviltä. Liike riittää, hyvä laukaus ja pelikäsitys. Toivottavasti jatkaa samaan tapaan läpi kauden, sillä sitä secondary scoringia me tosiaankin tarvitaan. Simon Stransky lähti sitten omasta aloitteestaan takaisin Tsekkiin. Aika ristiriitainen kaveri oli Ilveksessä. Taidot olivat kiistattomat ja oli ehdottoman viihdyttävä pelaaja hyökkäyssuuntaan. Toisaalta oli sitten sellainen tsekkiläinen taiteilijaluonne. Ei oikein tahdonnut aina napata pelaaminen eikä varsinkaan tehdä puolustussuuntaan hommia joukkueen eteen. Viime kevään pleijareiden esityksistä iso plussa kun oli meidän koko lailla paras hyökkääjä silloin. Runkosarjan Stransky on kuitenkin täysin korvattavissa.

Green Bay Packers pelasi erikoisen matsin eilen. Vastassa divisioonan sisäisessä ottelussa oli Chicago Bears. Ottelun PITI etukäteen ajateltuna olla helppoa kauraa Packersille. Totuus oli kuitenkin sitten ihan toisenlainen. Todella, todella nihkeää menoa oli läpi ottelun Green Baylta. Ei oikein toiminut hyökkäys, ei toiminut puolustus. Bears oli jo melkein voittanut ottelun kun sillä oli ottelun viimeisillä sekunneilla mahdollisuus potkaista kenttäpotkumaali, joka olisi vienyt sen Packersin edelle. Kuin ihmeen kaupalla Packers kuitenkin onnistui blokkaamaan potkun!

Melkein väittäisin pelin katsottuani, että oli epäansaittu voitto Packersille. Ei tuolla esityksillä olisi pitänyt voittaa. Huipputärkeä voitto tuli lopulta, mutta jonkin verran huolestuttaa pitkän tähtäimen näkymät tämän kauden Green Baylle. Ei tuo ainakaan vielä toistaiseksi ole tämän kauden aikana isolta menestyjäjoukkueelta näyttänyt, vaikka voittosaldo onkin yllättävän hyvä. Viime vuonna koko Packers ja ennen kaikkea pelinrakentaja Jordan Love pelasi sensaatiomaisen loppukauden. Tällä kaudella Loven pelissä ei ole ollut lainkaan samaa magiaa. Onhan loukkaantumisetkin vaivanneet, mutta ennen kaikkea Loven päätöksenteko painetilanteissa ei ole ollut viime loppukauden tasolla. Juuri tällä hetkellä vaikea uskoa, että Packers yltäisi nyt samanlaisiin urotekoihin kuin viime kaudella, mutta onhan tässä toki vielä aikaa saada peliä hiottua parempaan kuosiin.

Suomen futismaajoukkue kyntää kyllä tuloksellisesti todella syvällä tällä hetkellä. Vierasmatsi Irlantia vastaan oli itse asiassa pelillisesti varsin pirteää tekemistä, mutta eilen sitten Kreikkaa vastaan tultiin taas ryminällä alaspäin. Ei kai tuossa muuta vaihtoehtoa ole kuin hakea uuden päävalmentajan kautta uusia tuulia miesten maajoukkueelle. Tulevaisuus ei onneksi täysin synkältä näytä, koska Pikkuhuuhkajien peli on kulkenut mainiosti ja joukkue on hyvin lähellä EM-kisapaikkaa. Kyllä sieltä parempaa materiaalia on taas miesten tasollekin tulossa, kunhan maltetaan odottaa. Vähän tässä on pelaajamateriaalinkin osalta ollut sellaista suvantovaihetta havaittavissa, kun aikaisemmat luottomiehet ovat lopettaneet tai alkaneet olla jo uransa ehtoossa ja samaan aikaan nousevat nuoret eivät ole vielä olleet ihan valmiita tälle tasolle. Parempaa lienee luvassa. Ainakin jos seuraava päävalmentajavalinta onnistuu.