Ruotsin rahapelimarkkinan kehitys tarjoaa Suomelle varoittavan esimerkin. Tiukka sääntely on painanut kanavointiastetta alaspäin, kun taas Tanskassa lisenssimarkkina on onnistunut pitämään pelaajat paremmin laillisen tarjonnan piirissä.
Ruotsin tuoreet rahapelitilastot osoittavat rahapelimarkkinan kasvavan, mutta pinnan alla muhii sääntelijän painajainen.
🎯 UUSI TARJOUS!
UUSI PAY'N'PLAY
5 - 500 KÄTEISKIERROSTA TAI JOPA 30 000€
Talleta ja saat Sala-pyörästä kierrätysvapaita ilmaiskierroksia tai käteistä!
PELAA NYTTÄYSIN UUSI KASINO
🙋♂️ UUSI JULKISTUS!
🐻❄️ARKTINEN UUTUUS
UUSI POKERISIVU
🎣 KALA-ALLAS
💰ILMAISKIERROKSIA TAI KÄTEISTÄ
JOPA 50 000€ tai kierrätysvapaita ilmaiskierroksia
Talleta vähintään 20€, saat kierrätysvapaita ilmaiskierroksia tai käteistä!
PELAA NYTUUNITUORE CASINO
Vaikka pelaamisen liikevaihto nousee, lisensoidun pelaamisen osuus putosi 84 prosenttiin vuonna 2025. Nettikasinoiden kohdalla luku laahaa raporttien mukaan vielä huomattavasti alempana, kun yli 2 100 lisensoimatonta sivustoa houkuttelee pelaajia järjestelmän ulkopuolelle.
Lisenssijärjestelmissä vähintään 90 prosentin kanavointiastetta on yleisesti pidetty toimivan sääntelyn perusedellytyksenä. Ruotsissa tämä raja on kuitenkin alitettu jo aikoja sitten.
Kun kanavointiaste alkaa valua kohti 80 prosenttia, järjestelmän uskottavuus ajautuu vaaravyöhykkeelle. Tällöin huomattava osa pelaajista karkaa virallisen järjestelmän ulkopuolelle, jolloin myös sääntelyn tavoitteet jäävät osin saavuttamatta.
Mallia onnistuneesta lisenssijärjestelmästä voidaan ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa kanavointiaste on pitkään pysytellyt yli 90 prosentissa.
Ruotsin virheistä kannattaa ottaa opiksi
Suomessa ensi heinäkuun alusta voimaan astuva lisenssimalli on testi päättäjille.
Säännelläänkö lisensoitujen toimijoiden liiketoimintaympäristö niin tiukaksi, että kanavointiaste lähtee alkuhuuman jälkeen laskuun Ruotsin tavoin? Vai annetaanko toimijoille aidosti tilaa kilpailla markkinaosuuksista?
Ruotsin markkinakehitys tarjoaa varoittavan esimerkin siitä, miten sääntelyn liiallinen kankeus voi heikentää koko järjestelmän tehoa. Tiukat rajoitukset bonuksissa ja pelivalikoimassa ovat johtaneet siihen, että lisensoidun pelaamisen osuus on painunut hiljalleen alaspäin lisenssijärjestelmän voimaantulon jälkeen.
Tanskassa lisensoidut toimijat taas saavat tarjota pelaajille etuja selkeiden ja tasapuolisten sääntöjen puitteissa. Tämä on auttanut pitämään laillisen tarjonnan kiinnostavana ilman, että valvonnasta on jouduttu tinkimään.
Toimiiko kovat keinot?
Niin sanottuina kovina keinoina Pohjoismaat ovat käyttäneet erilaisia teknisiä estoja lisennssin ulkopuolisen pelaamisen torjumiseksi.
Tanskassa viranomaiset ovat hyödyntäneet ahkerasti mahdollisuutta estää lisensoimattomien toimijoiden verkko-osoitteita, ja uusimmassa blokkauserässä listalle päätyi myös suosittu ennustemarkkina-alusta Polymarket.
Verkko-osoitteiden hankkiminen on kuitenkin pieni vaiva markkinoille pyrkivälle toimijalle. Viranomaiset ovatkin tässä taistelussa jatkuvasti askeleen jäljessä, sillä uusia osoitteita voidaan perustaa nopeasti vanhojen estettyjen tilalle.
Ruotsissa viranomaiset ovat puolestaan yrittäneet puuttua verkkosivustojen sijaan aktiivisemmin maksujen välitykseen. Erityisesti korttimaksuja on pyritty estämään tilanteissa, joissa maksujen on katsottu liittyvän lisensoimattomaan rahapelaamiseen.
Testi Suomelle
Suomen tulevassa lainsäädännössä onkin syytä välttää naapurimaiden tekemiä virheitä ja varmistaa, ettei pelaajia työnnetä etsimään parempia ehtoja sääntelemättömiltä markkinoilta.
Lisenssimarkkinan pitkän aikavälin onnistuminen mitataan kuitenkin lopulta sillä, kuinka ketterästi sääntely pystyy reagoimaan nopeasti kehittyvän toimintaympäristön uusiin ilmiöihin.
Jos Suomi asettaa liian ahtaat reunaehdot tarjonnalle, bonuksille tai markkinoinnille, 90 prosentin kanavointitavoitteesta voi nopeasti tulla kaukainen haave.
Ruotsin esimerkki osoittaa, että toimiva lisenssijärjestelmä ei synny pelkästään siitä, että valtio säätää rajat ja myöntää lisenssit. Järjestelmän on myös oltava pelaajan näkökulmasta riittävän kilpailukykyinen. Muuten pelaajat äänestävät jaloillaan ja siirtyvät sinne, missä tarjonta ja ehdot ovat parempia.
