Mika Kuismanen palkattiin vuonna 2022 johtamaan järjestöä, jonka tavoitteena oli Veikkauksen rahapelimonopolin murtaminen. Helsingin Sanomien haastattelussa Rahapeliala ry:n toimitusjohtaja kertoo, kuinka uudistusta edistettiin politiikan kulisseissa.
Rahapeliala ry:n toimitusjohtaja Mika Kuismanen sai loppuvuodesta 2022 työtarjouksen, jonka toimeksianto oli poikkeuksellisen selkeä: hänen tehtävänään olisi murtaa Veikkauksen rahapelimonopoli.
Tuolloin Suomen Yrittäjien johtajana ja pääekonomistina työskennellyt Kuismanen tarttui haasteeseen, vaikka rahapeliala oli hänelle entuudestaan lähes tuntematon.
– Kerrottiin, että missionani olisi, ei enempää eikä vähempää kuin Veikkauksen monopolin murtaminen, Kuismanen muisteli Helsingin Sanomien haastattelussa.
Tehtävä toteutui joulukuussa 2025, kun eduskunta hyväksyi Suomen rahapelijärjestelmän uudistuksen. Heinäkuussa 2027 voimaan tulevassa lisenssijärjestelmässä Veikkaus menettää yksinoikeutensa muun muassa nettikasinopeleihin ja vedonlyöntiin.
Monopoli oli jo käytännössä murtunut
Kuismasen mukaan hän uskoi hankkeen onnistumiseen alusta lähtien. Luottamus perustui erityisesti rahapelimarkkinan kehitystä kuvaaviin lukuihin.
Hänen selvitystensä mukaan jo alkuvuodesta 2023 noin puolet suomalaisten digitaalisesta rahapelaamisesta tapahtui ulkomaisten peliyhtiöiden palveluissa Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella.
Kuismasen mukaan osuus on sittemmin kasvanut noin 65 prosenttiin.
– Monopolin ylläpitäminen olisi ollut absurdia. Jos mitään ei olisi tehty, suomalainen rahapelijärjestelmä olisi todennäköisesti menettänyt totaalisesti uskottavuutensa, Kuismanen sanoi.
Hän arvioi, että ilman uudistusta Veikkauksen osuus digitaalisesta rahapelimarkkinasta olisi voinut pudota lopulta 20–25 prosenttiin.
Kuismasen mielestä kyse oli siten järjestelmän sopeuttamisesta tilanteeseen, jossa ulkomaiset rahapeliyhtiöt olivat jo vallanneet huomattavan osan markkinasta.
Veikkaus osallistui aktiivisesti oman monopolinsa purkamiseen
Yksi uudistuksen kiinnostavimmista piirteistä oli Veikkauksen rooli. Monopoliyhtiö ei asettunut puolustamaan yksinoikeutensa säilyttämistä, vaan osallistui aktiivisesti sen purkamista edistäneeseen vaikuttamistyöhön.
Kuismanen painottaa Helsingin Sanomille, ettei uudistus ollut pelkästään kansainvälisten rahapeliyhtiöiden edunvalvontajärjestön saavutus.
– Heti on nostettava esiin erityisesti Veikkauksen merkittävä rooli, hän sanoi.
Kuismasen mukaan uudistus oli myös Veikkauksen mielestä välttämätön. Yhtiö halusi mahdollisuuden kilpailla ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kanssa tasavertaisilla ehdoilla.
Rahapeliala ry:n ja Veikkauksen lisäksi vaikuttamistyöhön osallistui ahvenanmaalainen Paf.
– Teimme Veikkauksen ja myös ahvenanmaalaisen Pafin kanssa tiivistä yhteistyötä. Informoimme päättäjiä nimenomaan yhdessä, Kuismanen kertoi.
Yhteistyö oli poikkeuksellista, sillä Veikkaus ja Paf olivat vuosikymmenten ajan hyötyneet Suomessa omista yksinoikeuksistaan.

Ensimmäiset lakiluonnokset eivät kelvanneet
Rahapelijärjestelmän uudistaminen kirjattiin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan keväällä 2023.
Uudistuksen eteneminen ei kuitenkaan sujunut Kuismasen mukaan suunnitellusti. Sekä keväällä 2023 valmistunut työryhmäselvitys että heinäkuussa 2024 julkaistu ensimmäinen lakiluonnos olivat hänen mukaansa ongelmallisia.
Erityisesti markkinointia ja sponsorointia koskevat rajoitukset olivat niin tiukkoja, että Kuismanen pelkäsi kansainvälisten rahapeliyhtiöiden kiinnostuksen Suomen lisenssimarkkinaa kohtaan jäävän vähäiseksi.
Myös Veikkaus suhtautui ensimmäisiin suunnitelmiin kriittisesti.
– Valtio oli rakentamassa vielä murenevaa monopoliakin heikompaa järjestelmää, Kuismanen kuvaili.
Tämän jälkeen Rahapeliala ry, Veikkaus ja muut uudistusta ajaneet toimijat tehostivat vaikuttamistyötään.
Lopullisessa rahapelilaissa markkinoinnin ja sponsoroinnin ehdot ovat selvästi sallivampia kuin ensimmäisessä lakiluonnoksessa.
👉Lue myös: ”Tärkeä virstanpylväs” – ComeOn ja SuomiVeto saivat Suomen rahapelilisenssit

























