Antti Koivula Chief Compliance Officer Hippos ATG Oy (Photo Luke Bland)

Näkökulma: Antti Koivula teki ammattivedonlyöjille valtavan palveluksen

Kirjoittanut Antti Tiainen |

Rahapelijuristi ja entinen ammattivedonlyöjä Antti Koivula kantoi vuosia henkilökohtaista taloudellista riskiä verokiistassa, jonka merkitys ulottuu hänen omaa verolaskuaan pidemmälle. KHO:n ratkaisu antaa ammattivedonlyöjille syyn helpotukseen keskellä epävarmaa markkinamuutosta.

Voittavista vedoista tulevat palautukset, mutta nettotulos selviää vasta vähentämällä kaikki panokset, myös hävityt. Alkuperäinen ilmaus on turhan epätarkka. Kirjoittaisin näin:

Ammattivedonlyöjän todellinen ansio selviää vasta, kun vetojen palautuksista vähennetään kaikki pelaamiseen käytetyt panokset. Myös hävityt vedot kuuluvat laskelmaan. Tämän periaatteen hyväksymisestä verotuksessa Antti Koivula joutui taistelemaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

Koivulan tapauksessa Verohallinto hyväksyi voitollisten vetojen panosten vähentämisen mutta hylkäsi hävittyjen vetojen panokset. Näin verotettavaa tuloa saattoi syntyä huomattavasti enemmän kuin pelaaja oli todellisuudessa ansainnut.

KHO:n ennakkopäätös muutti asetelman. Koivulan vedonlyönti katsottiin tulonhankkimistoiminnaksi, jossa myös hävittyihin vetoihin käytetyt panokset voitiin vähentää. Ratkaisussa painoivat hänen tiedonhankintansa, markkinatuntemuksensa sekä toiminnan laajuus ja suunnitelmallisuus.

Kyse on tärkeästä tunnustuksesta. Sattuman vaikutus yksittäiseen tulokseen ei sulje pois sitä, että toiminta perustuu osaamiseen ja järjestelmälliseen tulon tavoitteluun.

Pokerinpelaajalle periaate on jo tuttu

Pokerissa vastaava ajattelu on ollut käytössä jo aiemmin. Verohallinnon pokerituloja koskevan ohjeen mukaan tulonhankkimistoimintaa harjoittava pelaaja voi vähentää veronalaisen pokeritulon hankkimisesta aiheutuneet menot. Verovapaisiin tuloihin kohdistuvia menoja ei kuitenkaan saa vähentää.

Pokeriammattilaisen verotusta ei siis lähtökohtaisesti rakenneta pelkkien voitollisten pelien varaan. Veronalaisen toiminnan kustannukset kuuluvat kokonaisuuteen.

Tätä taustaa vasten ammattivedonlyönnin aiempi kohtelu on vaikeasti perusteltavissa. Molemmissa lajeissa yksittäinen peli voi päättyä tappioon, vaikka päätös olisi perusteltu ja toiminta pitkällä aikavälillä voitollista.

Koivulan päätös ei silti tuo pokerinpelaajille automaattisesti uutta vähennysoikeutta. Sen merkitys korostuu esimerkiksi tilanteessa, jossa pokeriammattilainen harjoittaa myös järjestelmällistä vedonlyöntiä.

Koivula arvioi Nettipokeri.comin haastattelussa, ettei sivutoimisuus itsessään estä vedonlyönnin katsomista tulonhankkimistoiminnaksi. Pokeriammattilaisen asema ei kuitenkaan yksin ratkaise vedonlyönnin verokohtelua. Myös vedonlyöntitoiminnan on täytettävä sitä koskevat edellytykset.

Helpotus tuli tärkeään aikaan

Ratkaisu osuu hetkeen, jolloin suomalaiset ammattivedonlyöjät pohtivat työnsä tulevaisuutta. Pinnaclen ja Betfairin mahdollinen jääminen Suomen lisenssimarkkinan ulkopuolelle on herättänyt huolen siitä, missä voittava pelaaja saa jatkossa riittävän suuria vetoja sisään.

Koivulan tulkinnan mukaan panosten vähennysoikeus soveltuu tulonhankkimistoiminnaksi katsottavaan vedonlyöntiin myös Suomen lisenssittömillä toimijoilla markkinan avauduttua. KHO ratkaisi vuoden 2020 verotusta koskevan asian, joten tulevaa lisenssimarkkinaa koskeva johtopäätös on erotettava itse päätöksestä.

– Tämä mahdollistaa ammattimaisen pelaamisen jatkossa, Koivula kertoo Nettipokeri.comille.

Verotuksen selkiytyminen ei silti korvaa puuttuvaa pelipaikkaa. Ammattilainen tarvitsee edelleen toimijoita, jotka hyväksyvät hänen vetonsa, ja veronalaisesta tuloksesta maksettavat verot vaikuttavat toimeentuloon.

Ero on olennainen. Todelliseen tulokseen perustuvan verotuksen kanssa ammattilainen voi arvioida työnsä kannattavuutta. Jos verolasku ylittää koko nettotulon, voitollinenkin vedonlyönti muuttuu verojen jälkeen tappiolliseksi. Silloin sillä ei voi elättää itseään.

Yksi ihminen kantoi riskin, moni hyötyy

Koivula kertoi Nettipokerille, että prosessin loppuvaiheessa hänen maksettavakseen vaadittiin jo maksettujen verojen lisäksi noin 57 000 euroa. Hänen arvionsa mukaan summa oli ehtinyt kasvaa korkoineen noin 75 000 euroon.

Kolmen lapsen isälle kyse oli konkreettisesta uhasta perheen taloudelle. Hän kertoi joutuneensa selvittämään myös mahdollisuuksia lainan saamiseen.

Siksi päätöksen merkitystä ei pidä mitata vain palautuvina tai maksettaviksi jäämättöminä euroina. Koivula vei kiistan loppuun ja sai ratkaisun, johon muut vastaavassa tilanteessa olevat voivat vedota.

Kaikki rajat eivät vielä selvinneet. Päätös ei määritä tarkkaa tuntimäärää tai euromäärää, jonka ylittämällä harrastajasta tulee verotuksessa tulonhankkimistoiminnan harjoittaja. Se ei myöskään tee kaikista rahapelitappioista vähennyskelpoisia.

Ammattivedonlyöjät voivat silti huokaista helpotuksesta yhden olennaisen kysymyksen osalta. Koivulan tapauksessa korkein hallinto-oikeus tunnusti, että myös hävityt vedot voivat olla tulon hankkimisen kustannuksia.

Koivula puolusti omaa verotustaan. Samalla hän teki monelle muulle valtavan palveluksen.

Lue myös: Antti Koivula: ”Veropäätös mahdollistaa ammattivedonlyönnin jatkumisen Suomessa”

Lue myös: Antti Koivula avoimena verokiistan paineista: ”Ei sellaisia rahoja olisi löytynyt”

13.49

Go to top