Miljoonavoitot ruokkivat suomalaista lottokuumetta, mutta pokeri pysyy epäilyksen alla. Miksi yksi rahapeli on kansanhuvia ja toinen vaatii selityksiä?
Suomeen pärähti viikonloppuna kaksi täysosumaa: Lotosta 16 miljoonaa euroa, sekä Eurojackpotista 17 miljoonaa euroa. Uutisointi oli hyväntuulista, ja Lotto-voittajalta saatiin myös kommentteja voitosta. Kymmenen vuotta samat numerot, sama rivi ja nyt ne tuottivat lopulta hedelmää.
Lottoaminen saadaan Suomessa tuntumaan lähes jokaisen täysi-ikäisen kansalaisvelvollisuudelta. Se on enemmän kuin hyväksyttävää, ja lottoamisesta puhutaan avoimesti. Suomeen osuvat voitot vahvistavat ilmiötä entisestään: lottokansa saa toivoa ja nähdä, että voitto on mahdollista. Suuren osuman toivonkipinä elää viikosta toiseen.
On paljon helpompaa kertoa, että teki viikonlopuksi lottolapun, kuin sanoa pelaavansa viikonlopun pokeria. Pokeri mielletään edelleen isolla U:lla uhkapeliksi, kun taas lotto nähdään huolettomana rahapelinä, kansanperinteenä ja harmittomana viihteenä.
Pokeria pitää edelleen selitellä
Miksi viikoittainen lottolappujen täyttäminen ja niihin rahaa upottaminen ei herätä lisäkysymyksiä, mutta pokerin pelaaminen vaatii aina selittelyä? Tämä tuntuu ristiriitaiselta. Ihmisten on ehkä vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että pokeri on taitopeli, jossa pitkällä aikavälillä oikein tehdyt asiat tuottavat tulosta.
Lotto voi myös tuottaa tulosta, mutta jos uhraat elämästäsi kymmenen vuotta lottoamiseen tai vastaavasti kymmenen vuotta pokerin opiskeluun ja pelaamiseen, uskallan väittää, että todennäköisyydet miljonääriksi tulemiseen ovat pokerin puolella.
Suomessa pelien välille syntyy erikoinen hierarkia. Pokeria pidetään yhä pelinä, jossa hävitään talot ja pellot, mutta lotto on harmiton kansanhuvi. Rahapelit voidaan kuvitella janalle: vihreällä ja “turvallisella” puolella on lotto. Siitä siirrytään pitkävetoon ja vedonlyöntiin. Sen jälkeen tullaan jo hieman punertavalle alueelle, jossa on pokeri, ja lopuksi slotit, joita pidetään kaikkein pahimpana syntinä.
Pokeria tulisi tänä päivänä kohdella pelinä, joka on strateginen ja vaativa ja joka on kehittynyt valtavasti vuosien saatossa. Pokeri ansaitsisi suomalaisessa rahapelihierarkiassa nostoa, eikä sitä pitäisi sijoittaa lähemmäs slotteja kuin lottoa.
Miksi lotto tuntuu turvalliselta?
Tämä kuulostaa hassulta, mutta yksi syy voi olla suomalaisten loton “bankroll management”. Arvonta on vain kerran viikossa, ja useimmat ihmiset tekevät lappuja kohtuullisilla summilla. Jos lottolappuun menee vain kymppi tai kaksi, se ei tunnu viikkotasolla paljolta. Lotossa on vaikea hävitä suuria summia lyhyellä aikavälillä, mutta pitkät, monien vuosien kuopat voivat silti olla syviä.
Pokerin maine oli aikanaan Suomessa myös hyvä. Valtamedia uutisoi positiivisesti, ja maailmalla tuli menestystä. Puhuttiin pokeritähdistä ja pokeriammattilaisista, ja oltiin ennen kaikkea ylpeitä omista vetureista. Jossain vaiheessa tämä hiipui, eikä uutta nousua ole kunnolla saatu, vaikka suomalaiset edelleen menestyvät pokerissa maailmalla, niin netissä kuin livessäkin.
Kyse ei ole siitä, etteikö pokeri voisi saavuttaa samanlaista positiivista asemaa, kuin esimerkiksi lotto. Kyse on siitä, milloin se nostetaan takaisin samalle jalustalle, jolla se on joskus ollut.
Lotto antaa takaoven unelmia. Vaikka ajatus siitä, että joku herää aamulla monimiljonäärinä, on äärimmäisen epätodennäköinen, se on silti mahdollista. Monille riittää jo se pieni mahdollisuus. Se saa ihmiset lottoamaan. Samaan aikaan me aneemiset ja kaamosmasennuksesta kärsivät suomalaiset olemme löytäneet jotain, josta jokainen voi unelmoida ja saada toivoa. Sitä ei haluta ottaa meiltä pois.
Lottoaminen on tervettä tietyissä määrin, ja lottovoitosta unelmoiminen on normaalia. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla elämän punainen lanka. Eikä myöskään pokerissa yhden suuren turnauksen voittaminen ole pääpointti. Pääpointti on tulla paremmaksi, oppia pelistä uusia asioita ja kehittyä.
Molemmat pelit ovat täysin terveitä oikein pelattuna, mutta sosiaalisesti ne eivät ole yhtä hyväksyttyjä. Toivottavasti pokeri saavuttaa joskus aseman, jossa siitä voi puhua yhtä avoimesti ja ilman paheksuntaa kuin lotosta.
























