Antti Koivula Chief Compliance Officer Hippos ATG Oy (Photo Luke Bland)

Suomen rahapelimarkkinoille saapuva Hippos ATG arvostelee kilpailuasetelmaa – ”Lähtökohdat eivät ole tasapuoliset”

Kirjoittanut Kristo Lindfors |

Suomen rahapelimarkkinan avautuminen kilpailulle heinäkuussa 2027 ei tarkoita kaikille peliyhtiöille samanlaisia lähtökohtia. Hippos ATG vastuullisuus- ja sääntelyasioista vastaava Antti Koivula kritisoi tilannetta, jossa monopolijärjestelmän aikana Suomessa toimineet kansainväliset peliyhtiöt pääsevät uudelle markkinalle huomattavan etumatkan turvin.

Suomen rahapelimarkkinoille valmistautuva Hippos ATG sai lokakuussa toimiluvan uudessa lisenssijärjestelmässä. Yhtiö oli ensimmäinen lupaa hakenut toimija jätettyään hakemuksensa Poliisihallitukselle jo maaliskuun alussa.

Yhtiön sääntelyasioista vastaava Antti Koivula nostaa iGaming Expertin haastattelussa esiin ongelman, joka voi vaikuttaa merkittävästi Suomen rahapelimarkkinoiden kilpailuun.

Vaikka lisenssijärjestelmä on uusi, monet kilpailijat ovat suomalaisille jo entuudestaan tuttuja. Veikkauksella on vuosikymmenten aikana rakennettu tunnettu brändi ja laaja asiakaskunta, kun taas useat kansainväliset peliyhtiöt ovat palvelleet suomalaispelaajia jo pitkään.

Koivulan mukaan erityisen hankalassa asemassa ovat ne yritykset, jotka ovat kunnioittaneet Suomen aiempaa rahapelijärjestelmää eivätkä ole tarjonneet palveluitaan suomalaisille monopolikauden aikana.

Uusien tulokkaiden on rakennettava tunnettuutensa ja asiakaskuntansa käytännössä tyhjästä, kun osa kilpailijoista pääsee aloittamaan valmiiden asiakassuhteiden turvin.

Hippos ATG aikoo haastaa kilpailijat raviurheilun voimalla

Hippos ATG on ruotsalaisen vedonlyöntiyhtiö ATG ja suomalaisen raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen yhteisyritys.

Yhtiö aikoo tarjota suomalaisille ravivedonlyöntiä, urheiluvedonlyöntiä ja nettikasinopelejä. Sen taustalla yhdistyvät ATG kokemus Ruotsin rahapelimarkkinoilta sekä Suomen Hippoksen vahva paikallinen osaaminen.

Koivulan mukaan yrityksen omistusrakenne tarjoaa myös suomalaiselle raviurheilulle merkittävän taloudellisen mahdollisuuden. Hippos ATG voitoista 60 prosenttia ohjataan Suomen Hippokselle, mikä tukee kotimaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen rahoitusta.

Uuden yhtiön haasteena on kuitenkin asiakkaiden tavoittaminen. Suomen tuleva rahapelilainsäädäntö rajoittaa markkinointia muun muassa kieltämällä perinteisen affiliate-markkinoinnin eli kumppanuusmarkkinoinnin.

Koivula muistuttaa, ettei suomalaisten pelaajien käyttäytyminen muutu yhdessä yössä vain siksi, että lainsäädäntö vaihtuu.

Pelaajat vertailevat jatkossakin esimerkiksi pelikohteita, kertoimia, maksutapoja, palveluiden käytettävyyttä ja asiakaspalvelua. Pelkkä uusi lisenssi ei siis vielä takaa menestystä.

Laittomat toimijat voivat vesittää koko uudistuksen

Koivula pitää lisenssijärjestelmän onnistumisen kannalta ratkaisevana sitä, kuinka suuri osa suomalaisten rahapelaamisesta saadaan ohjattua luvallisten palveluiden piiriin.

Tätä kutsutaan kanavointiasteeksi. Mitä suurempi osuus pelaamisesta tapahtuu Suomessa lisensoiduilla sivustoilla, sitä paremmin viranomaiset voivat valvoa toimintaa ja puuttua rahapelihaittoihin.

Koivulan mukaan ongelmia syntyy, jos ilman suomalaista lisenssiä toimivat peliyhtiöt jatkavat markkinointiaan suomalaisille samalla, kun luvalliset yritykset joutuvat noudattamaan tiukkoja sääntöjä ja maksamaan veroja.

Tällöin sääntöjä noudattavat yritykset saattavat joutua kilpailussa heikompaan asemaan.

Pahimmillaan seurauksena voi Koivulan mukaan olla kierre, jossa lisensoidut yritykset menettävät asiakkaita, niiden kannattavuus heikkenee ja osa toimijoista vetäytyy markkinoilta kokonaan.

Suomen uusi rahapelijärjestelmä käynnistyy 1. heinäkuuta 2027. Koivulan viesti on selvä: pelkkä markkinoiden avaaminen ei riitä, jos kilpailun pelisäännöt eivät käytännössä ole kaikille samat.

Koivula ottaa kantaa myös rahapelivoittojen verotukseen

Haastattelussa käsitellään myös korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaisia ratkaisuja rahapelivoittojen verotuksesta.

Koivulan mukaan päätökset ovat tervetulleita, sillä ne selkeyttävät erityisesti Euroopan talousalueen ulkopuolisista rahapeleistä saatujen voittojen verokohtelua.

Merkittävä ratkaisu koskee ammattimaista urheiluvedonlyöntiä. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut, että ammattimainen vedonlyönti voi tietyissä olosuhteissa olla tulonhankkimistoimintaa.

Tällöin hävittyjä panoksia voidaan vähentää verotettavista voitoista, jolloin verotus perustuu nettotulokseen pelkkien voitollisten vetojen sijaan.

Nettikasinoiden kolikkopeleihin sovelletaan kuitenkin erilaista tulkintaa.

Koska kolikkopelit perustuvat sattumaan, niitä ei katsota vastaavalla tavalla tulonhankkimistoiminnaksi. Hävittyjä panoksia ei siksi lähtökohtaisesti voi vähentää samalla tavalla kuin ammattimaisessa vedonlyönnissä.

Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin lieventänyt kolikkopelien verotusta koskevaa tulkintaa sallimalla voittojen ja tappioiden tarkastelun yksittäisen pelikerran eli pelisession tasolla jokaisen pyöräytyksen sijaan.

Koivulan mukaan epäselväksi jää edelleen, miten pelisessio tarkalleen määritellään ja kuinka pitkän ajanjakson se voi kattaa.

Uudessa lisenssijärjestelmässä myös ilman suomalaista toimilupaa toimivilta, Suomen markkinoille suuntautuvilta peliyhtiöiltä saadut voitot ovat lähtökohtaisesti veronalaisia. Verokohtelu riippuu kuitenkin myös toimijan sijainnista ja sovellettavasta lainsäädännöstä.

Go to top