Pokerinittailijan ja himopenkkiurheilijan paluu

No niin, laitetaanpa vihdoin ne omat tämän hetken ajatukseni hurjan määrän viime vuosien aikana keskustelua aiheuttaneesta kolmesta kirjaimesta eli VARista eetteriin. Jalkapallon MM-kisoissa VAR toimi mielestäni varsin hyvin vielä alkusarjan otteluissa. Jostain syystä pudotuspeleissä homma kuitenkin karahti ajoittain kiville. Malliesimerkki täysin vääränlaisesta VARin käytöstä oli Egyptin hylätty maali pudotuspeliottelussa Argentiinaa vastaan. Tilanteessa Egypti iski komealla nopealla hyökkäyksellä maalin. Sen VAR vei kuitenkin pois rikkeen, joka tapahtui lähes SADAN METRIN päässä Argentiinan maalista, takia! Ei VARia pidä missään tapauksessa tällaisissa tilanteissa käyttää! Kiistattomasti rike tapahtui kyllä tilanteessa eikä tuomari sitä jostain syystä livetilanteessa havainnut. VARin ei pitäisi kuitenkaan puuttua tällaisiin tilanteisiin, jotka tapahtuvat aivan toisessa päässä kenttää kuin mihin maali tehtiin.

VAR-keskustelussa minua häiritsee paljon se sama asia kuin mikä häiritsee monen muunkin aiheen kohdalla. Eli mustavalkoisuus. Yllättävän monen fiksunakin pitämäni henkilön mielipide tällä hetkellä tuntuu olevan se, että VAR pitäisi lopettaa kokonaan. Ei näin. Tuo on todella laiskaa keskustelua ja homman kärjistämistä mustavalkoiseksi. Kyllä VARia ehdottomasti tarvitaan jatkossakin, vaikka koko lailla kaikki ovat varmaan sitä mieltä, ettei VAR ole tähän saakka toiminut sillä tavalla kuin sen olisi pitänyt toimia. Ratkaisu ei ole se, että VAR lopetetaan kokonaan vaan se, että systeemiä järkevöitetään. Sen ei pitäisi millään järjellä olla mitään ydinfysiikkaa tai mahdoton tehtävä vaikka ajoittain siltä on vaikuttanutkin.

Kun VARia ensimmäistä kertaa lanseerattiin käyttöön, jotkut kritisoivat sitä, että videoiden käyttö vie jalkapallosta kokonaan pois tunnetta nostattavaa tulkintaa ja isosti puhuttavia tilanteita/tuomioita. No, tämä uhkakuva ei ainakaan ole toteutunut!

VARia voimakkasti vastustavien henkilöiden ykkösargumentti on se, että VAR vie paljon fiilistä pois spontaanilta maalien tuulettamiselta/riemusta maalin syntyhetkellä. Katsomossa on nykyään vaikea iloita täysin rinnoin maaleista, koska aina on iso pelko siitä, että VARin kautta maali viedäänkin pois. Olen kritisoijien kanssa samaa mieltä tästä epäkohdasta. Tämä asia on se VARin käytön ehdottomasti isoin ongelma. Intohimoiselle katsojalle vapautunut, suorastaan orgastinen tuulettaminen tärkeän maalin syntyessä on ottelun merkittävin hetki. Nuo hetket ovat aika monelle jopa se suurin syy ylipäätään kannattamiselle. Ei ole oikein jos liian usein nämä hetket pilataan VARin kääntämällä tuomiolla. Tuo seikka alkaa hiljalleen vaikuttamaan myös niihin maaleihin, joihin VAR ei puutu. Eli alitajuisesti ei enää uskalla iloita samalla räjähtävällä tavalla maaleista, koska takaraivossa jyskyttää ajatus VARin puuttumisesta.

Aika paljon vähemmän huomiota on muuten saanut maalien yhteydessä VAR-tuomion kääntyminen toisinpäin. Eli ne tilanteet, joissa livessä tuomari tuomitsee maalin hylätyksi, mutta VARin kautta maali lopulta hyväksytäänkin. Myös näissä tapauksissa kannattajat kärsivät tilanteesta, koska ei se VARin kautta hyväksytty maali enää saa samanlaista orgastista reaktiota aikaiseksi kuin livessä syntynyt (ja hyväksytty) maali.

Pokerimaisen loogisen päättelyn kautta ainoa johtopäätös tämän VARin suurimman ongelman pienentämiseksi on se, että VARia pitää muuttaa siihen suuntaan, että tällaisia maalituomioiden kääntämisiä viiveen kautta tapahtuu huomattavasti nykyistä harvemmin.

Miten tähän sitten oikein päästäisiin?

Varsinkin VARin alkuaikoina ja osittain vieläkin paitsiona jälkikäteen hylätyt maalit ovat aiheuttaneet eniten parranpärinää. Ja tuntuvathan orgastisen maalituulettelun jälkeen muutaman millin ”varvaspaitsiohylyt” todella karuilta. Paitsio on kuitenkin siitä kiitollinen sääntö, että se on lähtökohtaisesti binäärinen joko-tai ilman mitään tulkinnan mahdollisuutta. Paitsiotuomiot pitäisi vaan saada tehtyä reaaliajassa.

Nyt on saatu tekniikkaa entistä paremmin mukaan paitsiotuomioihin ”semiautomaattisten” paitsioiden myötä. Veikkaan, ettei mene kovin kauaa kun paitsiotuomiot voidaan jättää lähes kokonaan tekniikan varaan. Linjatuomareille tekniikka saisi tällöin annettua reaaliajassa tiedon pienemmistäkin paitsioista. Tämän myötä jälkikäteen hylättävät maalit tulisivat automaattisesti vähentymään. Tuskinpa esimerkiksi Kroatian viime hetken tasoitusmaalista pudotuspeliottelussa Portugalia vastaan olisi noussut niin kova haloo mikäli tekniikka olisi reaaliajassa antanut linjatuomarille tiedon paitsiosta eikä hylkääminen olisi tapahtunut vasta raivoisien tuuletusten jälkeen. Kovasti tämän maalin kohdalla kritisoitiin sitä kun tekniikalla puututtiin vain pieneen pääosumaan (suuri osa väitti jopa pelkäksi hiushipaisuksi, mutta tekniikka tuskin siihen olisi vielä reagoinut), vaikka oikea harmituksen aihe olisi pitänyt olla se, että hylky tapahtui vasta viiveellä. Uskon, että paitsioiden osalta tekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja kohta niiden aiheuttamat VAR-ongelmat pyyhkiytyvät unholaan. Kunhan tekniikka vain on nopeaa ja luotettavaa, sitä kannattaa aina käyttää. Tästä(kin) on nähty kovimpien MM-kisakuohujen aikana toisenlaisiakin näkemyksiä.

Mitä tulee muihin kuin VARin paitsiomaalien tuomioiden kääntämisiin niin niiden osalta pitää tilanne palauttaa siihen VARin alkuperäiseen ajatukseen eli että kääntöjä tehdään vain lähinnä oikeusmurhatilanteissa eli silloin kun maalia on edeltänyt päivänselvä rike, joka on suoraan vaikuttanut maalin syntymiseen. VARilla ei esimerkiksi missään nimessä pidä korjailla pikkurikkeitä 100 metrin päässä maalista tai edes keskialueella. Maalitilanteissa VARin puuttumiskynnystä pitää nostaa.

Ulosajojen kohdalla voidaan puuttumiskynnyksen osalta pitää suunnilleen nykyinen linja, koska niiden osalta ei ole ainakaan samassa mittakaavassa orgastisen tuulettelun menettämisongelmaa kun maalien kohdalla. Toki ulosajojenkin osalta linjaa on saatava nykyistä loogisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Mistä päästäänkin seuraavaan tärkeään asiaan eli VAR-huoneisiin pitää saada koulutettua pätevää väkeä, jotka ymmärtävät täysin tehdyt linjaukset ja VARin perimmäisen tarkoituksen. Tähän saakka VAR-tiimit ovat näyttäytyneet hämmästyttävän epäpätevinä kokonaisuuksina, joille ei selvästikään ole ollut kristallinkirkkaana se mihin asioihin heidän odotetaan puuttuvan ja mihin ei. VARin puuttumiskynnys on vaihdellut liian paljon ottelusta toiseen. Kyllä futispiireistä pitää löytyä riittävä määrä fiksua, jalkapalloa ymmärtävää porukkaa, jotta VAR-tiimit saadaan nykyistä laadukkaamman koulutuksen avulla toimimaan huomattavasti nyt nähtyä paremmin.

Paras ratkaisu nykyisiin ongelmiin EI ole se, että VAR heivataan kokonaan syrjään! Optimiratkaisu on luotettavan ja nopean tekniikan entistä laajempi hyödyntäminen, VAR-systeemin muokkaaminen vähemmän puuttuvaan suuntaan (keskittyen oikeusmurhien korjaamiseen) ja VAR-tiimien laadukkaampi rekrytointi/kouluttaminen!