- Tämä aihe sisältää 117 vastaukset, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 päivää GNAGL toimesta. This post has been viewed 9513 times
-
Viestit
-
GNAGL
Ilves-paniikki on yksi suomalaisen jääkiekon legendoista. Ja eilisen perusteella se elää ja voi edelleen hyvin. Ilves-paniikissa on jotain outoa mystiikkaa. Oikein kukaan ei ole koskaan osannut kunnolla selittää mistä se kumpuaa ja mitä se tarkkaan ottaen on. Ilveksessä vuodet vierivät, valmentajat vaihtuvat ja pelaajat vaihtuvat. Yksi asia kuitenkin on ja pysyy: Ilves-paniikki!
Jos Ilves-paniikkia pitäisi jollain tavalla yrittää kuvailla niin se on Ilveksen maagista kykyä muuttaa ottelujen lopussa täysin jo hallussa ollut ja käytännössä jo voitettu ottelu omalla eriskummallisella sekoilulla vielä armottomaksi jännitysnäytelmäksi.
Eilen nähtiin malliesimerkki Ilves-paniikista. Sen jälkeen kun Ipa siirtyi kolmannessa erässä 3-1 johtoon vaikutti ottelu pitkään jo täysin taputellulta. Tappara näytti alistuneelta ja luovuttaneelta. Ilves voitti kaksinkamppailut, kulutti hyökkäyspäässä kelloa ja loi siinä sivussa myös maalipaikkoja. Ennen kuin Dominik Pavlat nosti täysin paineettomassa tilanteessa kiekon suoraan katsomoon ja Tappara pääsi ylivoimalle. Alivoimalla oman pään aloitusvoiton jälkeen John Nybergillä olisi pitänyt olla helppo työ laittaa kiekko vain ränniin ja sitä myötä toiseen päähän kenttää. Sen sijaan hän lähti jostain käsittämättömästä syystä purkamaan kiekon sokkona suoraan keskeltä kenttää. No kiekkohan osui Tappara-pelaajaan, kimposi siitä Pavlatin varusteisiin ja siitä edelleen omaan maaliin! Friikkimäinen 3-2 kavennus ja loppuminuutit mentiinkin sitten täyden Ilves-paniikin moodissa! Kuin ihmeen kaupalla Tappara ei kuitenkaan tasoitusmaalia saanut.
Ilves johtaa puolivälieräsarjaa 3-0 ja siihen olen totta kai tyytyväinen. Ilveksen pelin tasoon en kuitenkaan ole ollut tyytyväinen. Tällä pelillä ei mestaruutta voiteta. Toki Tapparan dynastian kaataminen ja Mansen aidoksi ykkösjoukkueeksi nouseminen olisi jo todella iso juttu tälle kaudelle. Toistaiseksi puolivälieräsarjassa isoin ero on ollut maalivahtipelissä. Siinä Ilves on ollut selvästi Tapparaa edellä. Eilenkin kaikki Ilveksen maalit olivat sellaisia, että Dominik Pavlat olisi todennäköisesti toisessa päässä kenttää ottanut ne kiinni. Toinen puoli asiaa on toki myös se, että Tapparan kärkimiesosasto on tällä kaudella yllättävän heikkoa kaliiberia. Ei kirvesrinnoista ole oikein ketään yksilöä noussut esiin. Ilves sen sijaan jauhaa tasaisen varmasti kaikilla sylintereillään ja tehoja on löytynyt jokaisesta ketjusta. Vaikkei se peli kokonaisuutena erityisen laadukasta ole ollutkaan.
Sen verran tässä on vuosien varrella Ilveksestä oppinut, että vielä 3-0 sarjajohdossakin takki pidetään visusti kiinni. Hyvältä toki näyttää, mutta jos joku joukkue tässä maailmassa pystyy vielä 3-0 johdostakin sarjan häviämään niin se on Tampereen Ilveksen jääkiekkojoukkue!
jokirosvo
”Ilveksen pelin tasoon en kuitenkaan ole ollut tyytyväinen. Tällä pelillä ei mestaruutta voiteta. ”
Tää on ehkä toteamus sieltä Ilves-fanin paniikkikuplasta.
Omaan ja vedonvälittäjien silmään toi Ilveksen meno näyttää oikein hyvältä. Ei välttämättä kaikkein kauneinta peliä aina, mutta tehokasta.
SE ON SIINÄ! TAPPARA ON LYÖTY! VALTAVA RIEMU, VALTAVA HELPOTUS!
WE ARE FUCKING KINGS OF THIS TOWN!!!!!!!!!!!!!!!!!
Antti Tiainen
Tämä blogi on ollut käytännössä ainut kanava, mistä tullut seurattua liigan etenemistä. Niin hyvää tekstiä olet kirjoittanut, että välillä sitä itsekin luulee harhaisesti olevan keltavihreiden leirissä.
Kaveria jeesailin muutossa just ja pelastin kuvassa näkyvän Ilveksen lipun, joka oli menossa roskiin.
Jos Tampereella juhlitaan tänä keväänä Liigan mestaruutta, niin lupaan toimittaa henkilökohtaisesti kyseisen lipun sekä nettipokeri.comin hupparin blogin heron kotiovelle asti.
- Tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa Antti Tiainen.
Pingviini
Kovat on lupaukset, mutta toki helppo lupailla kun SaiPakin pitäisi jotenkin onnistua voittamaan. Ja sitä ennen varmaan Kalakukot (yliarvostettu ruoka muuten). ♥
Tämä blogi on ollut käytännössä ainut kanava, mistä tullut seurattua liigan etenemistä. Niin hyvää tekstiä olet kirjoittanut, että välillä sitä itsekin luulee harhaisesti olevan keltavihreiden leirissä.
Kaveria jeesailin muutossa just ja pelastin kuvassa näkyvän Ilveksen lipun, joka oli menossa roskiin.
Jos Tampereella juhlitaan tänä keväänä Liigan mestaruutta, niin lupaan toimittaa henkilökohtaisesti kyseisen lipun sekä nettipokeri.comin hupparin blogin heron kotiovelle asti.
Kiitos paljon, arvostan suuresti! Ja tervetuloa vaan ihan kunnolla keltavihreään leiriin, kyllä täällä on tilaa myöhäisherännäisillekin.
Leveä hymy huulillahan tässä on ollut 24/7 viimeiset pari päivää. Eilenaamulla kun heräsi niin hetken aikaa siinä piti miettiä, että oliko se edellisiltainen oikeasti totta vai untako tässä sittenkin vain oli nähnyt.
En olis kyllä ikinä uskonut, että suoraan neljässä pelissä naapuri tiputetaan. Eihän tuo pelillisesti 4-0 sarja ollut, mutta silloin kun viimeistelyssä ja maalivahtipelissä on näin iso ero toisen joukkueen hyväksi niin ei siinä silloin suht tasainen kenttäpeli paljoa pelasta. Tapparalla tuntui olevan kaksikin imuria rosterissaan siinä missä Pavlat jatkoi täydellistä kirvesrintojen dominointiaan. Melkein alkoi jo Metsolaa käymään vikan matsin kolmannessa erässä sääliksi kun ihan kaikki kudit löysivät jotenkin tiensä miehen selän taakse. Mutta vain melkein!
Kyllä tässä on niin paljon tuskaa ja kärsimystä vuosien aikana Tapparan ”pikkuveljenä” koettu, että täydellinen nöyryytys sarjan loppuun oli ainoastaan oikeus ja kohtuus! Todella helpottunut olo, sillä Tapparan tiputtamisesta jää joka tapauksessa hyvät muistot ja se suurin katastrofi on nyt vältetty tämän kauden osalta. Mutta toki tässä nälkä on alkanut kasvaa syödessä. Nyt kun Ilves näyttäisi kerrankin olevan henkisesti vahva joukkue niin heräähän tässä väkisin toivonkipinä myös sen kaikista suurimman osalta. Ei tuo tie kohti mestaruutta tosin helpoksi ole tehty. KalPa tulee hyvin todennäköisesti vastaan semeissä ja kaikki muistavat miten kävi viime keväänä. Kuopiolaiset yksinkertaisesti luistelivat meiltä jalat alta eikä tahdottu saada hippaakaan niissä peleissä. Eiköhän tälläkin kerralla KalPa pörrää ja dominoi kiekollista peliä. Meidän pitää sitten vain jatkaa kurinalaista puolustuspeliä, luottaa Pavlatin huippuvireen jatkumiseen ja siihen, että saadaan omista tilaisuuksista iskettyä riittävän hyvällä prosentilla kiekkoa häkkiin toisessa päässä kenttää. Revanssi ja kosto viime keväästä maistuisi kyllä KalPankin kohdalla makealta.
Iso positiivinen asia Tappara-sarjassa oli se, että Ilves sai onnistumisia todella laajalla rintamalla. Jos ennen kauden alkua ja vielä pitkään kauden aikanakin isona huolenaiheena oli se, ettei Ilveksellä ole hyökkäyskalustossaan riittävästi leveyttä niin tuo ongelma on pikkuhiljaa painunut taka-alalle. Esimerkiksi joku Samu Bau, joka ei lähtökohtaisesti edes mahtunut meidän neljään parhaaseen ketjuun veti aivan loistavan sarjan Tapparaa vastaan. Eemeli Suomen poissaolo ei näkynyt oikeastaan lainkaan puolivälierissä ja kuuleman mukaan on hyvät saumat, että hän olisi välierissä pelikunnossa. Sieltä Ilves voi siis saada vielä mukavasti lisäbuustia.
Ilves-SaiPahan olisi se unelmafinaali. Ei voi muuta kuin hattua nostaa Raipen miehistölle, joka sweeppasi myös oman puolivälieräsarjansa. Kyllä on HIFK saatu ajettua syvälle suohon Ville Peltosen aikakaudella. Peli näytti tälläkin kaudella suurimman osan ajasta ihan karmealta. Runkosarjassa oli kaikki tuuritkin mukana, että selvisivät neljän joukkoon. Pleijareissa karu totuus iski sitten kasvoille.
Tämän kauden SaiPassa on paljon samaa kuin KalPassa on ollut jo monen vuoden ajan. Luistelu ei lopu koskaan ja tuolla pörräämisellä tekevät vastustajat hulluiksi. Todella työteliäs ja sitoutunut jengi. Tämän kauden hankinnatkin osuivat aika lailla nappiin flopannutta NHL-molari Hutchinsonia lukuun ottamatta. Jos ei Ilves vieläkään pyttyä keväällä nostele niin toivottavasti sitten SaiPa.
Yllättävän tiukoille se lopulta meni, mutta KalPahan sieltä semeissä vastaan tulee. Nyt olis iso revanssin paikka viime keväästä. Kiekollista peliä meidän pitää kyllä parantaa Tappara-sarjasta. KalPan peli elää siitä, että saavat pitää kiekkoa ja pörrätä hyökkäysalueella. Siihen kun saataisiin lyötyä kiilaan ja pidettyä itse mahdollisimman paljon kiekkoa niin mahdollisuudet paranisivat. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty, mutta kyllä me parissa runkosarjakohtaamisessa neljästä aika hyvin tähän pystyttiin.
Lepoetuhan meillä on KalPaan nähden, mutten tiedä onko sillä suurta merkitystä. Niin meillä oli lepoetu vuosi sittenkin eikä se näkynyt missään. Mitä pidemmälle sarja eteni niin sitä enemmän vaan oltiin KalPaa perässä. Eikä esim. SaiPaa näyttänyt tippaakaan haittaavan iso pelikuorma kvartseissa HIFK:ta vastaan. Ehkä se pieni lepoetu mikä on runkosarjamatseista ollut ihan tilastollisestikin todettavissa on enemmän henkistä kuin fyysistä. Kovassa peliruuhkassa on vain yksinkertaisesti vaikeampi saada latausta tappiin ilta toisensa jälkeen. Pudotuspeleissä sen latauksen kanssa ei niinkään ole ongelmaa, kun jokaisella ottelulla on niin iso merkitys.
Viimeisimmät foorumihuhuilut viittaisivat siihen, että Eemeli Suomi ei ehkä sittenkään olisi vielä pelikunnossa, mikä on kyllä iso isku. Ei se homma siihen kuitenkaan tule pelkästään kaatumaan nyt kun joukkueen rosteri on osoittautunut leveämmäksi kuin mitä itsekin pitkään ajattelin.
Liiga-karsinnatkin pyörähtivät tuossa jo käytiin. Itselle oli pienoinen yllätys, että Jokerit oli noin paljon ekassa ottelussa Pelicansia perässä. Odottelin paljon tasaisempaa meininkiä. Täytyy nyt toki vielä toinen ottelu katsoa parantaako Jokerit mutta jos ensimmäisen ottelun tasoero jatkuu siinäkin niin homma on hyvin nopeasti taputeltu. Sitten jäädään vain jännäämään nostetaanko Jokerit kabineteissa Liigaan. 17 joukkueen sarja kuulostaa kyllä todella pahalta. Ilman konkursseja en Jokereita vielä ensi kaudeksi nostaisi, mutta toki aika pikaisesti pitäisi joku muutos Liigan ja Mestiksen sarjoihin saada.
Arsenal otti sitten todella upean 3-0 voiton Real Madridista tiistaina! Tykkimiehet eivät yhtä vahvoja tuntemuksia noin yleisesti ottaen herätä kuin Ilves, mutta nyt oli sellainen ilta, että itsekin joutui nostelemaan vähän pehvaa penkistä maaleja tuuletellessa.
Aika legendaariset pari vaparia Declan Rice painoi häkkiin. Real oli todella vaisu. Ainoastaan Arsenalin omista (pakottamattomista) pallollisista virheistä saivat jotain vaarallisia hyökkäyksiä aikaiseksi. Nyt pitäisi sitten vaan hoitaa kunnialla vielä toinen osa. Jos rosteri olisi terve niin olisi todella luottavainen olo, ettei Real kotistadionillakaan kolmea maalia tykkimiesten verkkoon tee. Mutta nuo loukkaantumiset… Siellä on puolustus taas todella, todella repaleinen. Gabriel, Calafiori ja Tomiyasu loukkeina. Lisäksi Timber linkuttaa kentällä joka matsissa ja näyttää pelaavan vain pelkällä sisulla jonkun vamman kanssa taistellen eikä Whitekaan taida olla ihan täydessä pelikunnossa. On siinä Artetalla pähkinää purtavaksi miten saada puolustus rakennettua taas Bernabeulle.Melkoinen urheilusumaviikonloppu tulossa. Liigan semifinaalit käynnistyvät ja perjantaina olen totta kai menossa paikan päälle. Lauantaina heti toiset osaottelut. Valioliigassa on normikierros viikonloppuna. Veikkausliigakin alkoi viime viikonloppuna. Ilves aloitti komealla 3-2 voitolla HJK:stä ja lauantaina homma jatkuu kotimatsilla Jaroa vastaan. Lisäksi golfin kauden eka major käynnistyy tänään. Ajattelin nyt muutaman vuoden tauon jälkeen sitäkin katsella kun Ruutu on viimein poistanut idioottimaisen pay per viewin sen osalta ja kisa kuuluu normitilaukseen. Toki sen normitilauksen hinta on sitten pompahtanut räjähdysmäisesti ylöspäin, mutta tulisi tuo Ruutu+ kuitenkin kesän ajaksi Veikkausliigan ja pesäpallon takia tilattua niin menkööt. Kovasti saa kyllä taas taiteilla viikonloppuna, jotta missaisi mahdollisimman vähän mielenkiintoisia urheiluja.
Täydellinen Deja-vu. Siinä kiteytettynä tähän saakka semifinaalisarja KalPaa vastaan. Vuosi sitten johdettiin ekaa matsia kahdella maalilla ja hävittiin. Vuosi sitten hävittiin toka peli vieraissa jatkoajalla. Ihan samalla tavalla alkanut tämänkin vuoden KalPa-sarja. Jos jatkuu edelleen niin kuin viime vuonna niin tänään olisi meidän vuoro voittaa ainoan kerran.
Se ikävin asia on, että sarja ei ole noudattanut ainoastaan tuloksellisesti viime kevättä vaan myös pelillisesti. KalPa on ollut parempi joukkue. Olin hyvin toiveikas sen suhteen, että viime vuodesta oltaisiiin opittu jotain ja keksitty lääkkeitä KalPan pelityyliin, joka on kuitenkin pysynyt vuosikausia ihan samanlaisena. Mutta ei. Ollaan näytetty ihan yhtä neuvottomilta kuin viime keväänäkin.
Jalka meillä ei riitä vastaamaan KalPan tauottomaan luisteluun. Se oli tiedossa jo etukäteen. Jos jalka on hitaampi kuin vastustajalla niin edes pään pitäisi silloin olla nopea. Kiekon pitäisi lähteä KalPan jatkuvan paineen alta nopeasti liikkeelle. Kiekottelemalla mieheltä toiselle se prässi murretaan ja löydetään aukkoja. Me ollaan kuitenkin vatvottu kiekkoa omalla alueella ja tehty hitaita ratkaisuja. Samaahan se oli jo Tappara-sarjassa, mutta nyt on huomattavasti laadukkaampi nippu vastassa. Luulin, että valmennuksessa olisi ymmärretty, että pelisuunnitelman pitää olla KalPaa vastaan erilainen. KalPa on paineistuksella saanut meidät tekemään hyökkäyksiin lähdöissä jatkuvasti huonoja ratkaisuja. Niistä on tullut pahimmillaan suoraan ylivoimahyökkäyksiä ja avopaikkoja. Ja vaikkei suoraan olisi mitään vaarallista seurannutkaan niin me ei olla kuitenkaan päästy hyökkäysalueelle kiekon kanssa, vaan limppu on vaihtanut nopeasti omistajaa. Ja niin kuin totesin jo ennen sarjan alkua niin KalPa elää kiekosta. Kahdessa ensimmäisessä ottelussa kuopiolaiset ovat saaneet pelata ihan liikaa juuri sellaista peliä kuin he haluavatkin pelata.
Tänään on viimeinen mahdollisuus tulla tähän sarjaan mukaan. Jos pelien käsikirjoitukset menevät samalla tavalla kuin kahdessa ensimmäisessä pelissä niin ei meillä ole mitään saumaa. Kyllä tuon joukkueen kuitenkin PITÄISI pystyä huomattavasti nähtyä laadukkaampaan peliin. Jos KalPan annetaan pitää 58% ajasta kiekkoa ja pörrätä pääosin hyökkäysalueella niin kuin lauantaina tapahtui niin tämä sarja on hävitty. Päät pitää saada nopeammiksi, kiekko perussyötöillä liikkeelle ja peli painettua enemmän hyökkäyspäätyyn. Siellä ne KalPan heikkoudet ovat jos joutuvat kiekottomina pyörimään ja puolustamaan omalla alueella.
Onhan tää JÄLLEEN KERRAN ollut valtaisa pettymys tää sarjan alku. Sellaista ihmettä ei vaan näköjään millään näytä tapahtuvan, että me pelattaisiin kauden parasta jääkiekkoamme pudotuspeleissä…
Being Ilves-fan
Vituttaa. Siinäpä ne päällimmäiset fiilikset. Vitutti eilen illalla ja vituttaa edelleen tänään. Huomenna vituttaa lisää jos pudotaan.
Positiivinen puoli on se, että Ilves on nostanut todella paljon tasoaan kahdesta ensimmäisestä ottelusta ja pelaa nyt viimein sellaista kiekkoa kuin tässä vaiheessa kautta pitääkin. Dominoitiin peliä maanantaina ja dominoitiin peliä myös eilen. Mistään ei vaan eilen saatu kiekkoa maaliin. Oli siinä läpiajoa, sisätolppaa ja monta huippupaikkaa ykkössektorista. Ei vaan mennyt. Kaikki kunnia Lekkasille. Loistopelin pelasi.
Kolme tiukkaa maalin peliä ollaan nyt hävitty KalPaa vastaan. Kyllä me yksi noista oltaisiin ansaittu voittaa ja sarjan pitäisi olla 2-2. Vaan eipä ole. Jos pelataan yhtä hyvin kuin kaksi edellistä ottelua niin onhan tässä vielä saumat. Kolme peräkkäistä voittoa vaatii tosin oman hyvän pelin lisäksi myös ripauksen tuuria, koska niin kuin eilenkin nähtiin niin aina se kenttäpelissä parempi joukkue ei kuitenkaan peliä voita.
Vituttaa sekin, että loukkaantumisten kanssa on aina huonoa tuuria keväällä. Suomi kun saatiin vihdoin (puolikuntoisena) kaukaloon niin eiköhän sitten vastapainoksi tippunut ensin Svejkovsky ja ennen eilistä peliä Mäntykivi. Eli koko lailla meidän kaksi kiekollisesti taitavinta hyökkääjää. Mäntykivikin oli vetäny yli kolme vuotta ilman yhtään poissaoloa peleistä. Ei ole tullut yhtään loukkia eikä sairastumista. Niin eikös tällainen teräsmieskin sitten tipahda juuri sillä kauden kriittisimmällä hetkellä! Only to Ilves -juttuja nää.
Arsenal toi eilen pientä lohtua, joskaan eipä se juurikaan Ilves-vitutusta liennyttänyt. Oli joka tapauksessa aivan jäätävän kovat kaksi matsia Arsulta Realia vastaan! Taitaa tuo Artetan organisoima puolustuspeli vaan olla maailman parasta. Tuntuu siltä, että ihan sama ketä siellä toppareinakin häärää kun keskialueen puolustaminen on niin timanttista, etteivät topparit joudu edes koville. Koko lailla 200 minuuttia pelattiin Realia vastaan enkä oo varma saiko Real omalla pelin rakentelullaan luotua yhtä ainoaa maalipaikkaa! Ne vähät tilanteeet ja ainoa maali tulivat kaikki Arsenalin omista pallollisen pelin hasardeista.
PSG sitten seuraava kanto kaskessa. Aston Villakin pystyi yllättävän tasaiseen taistoon pariisilaisia vastaan, joten kyllä tuostakin pitäisi olla kaikki mahdollisuudet mennä jatkoon. Unelma elää edelleen Ilveksen Liiga-mestaruudesta ja Arsun isokorvaisesta! Ohuesti mutta kuitenkin.
Yllättävän tiukoille se lopulta meni, mutta KalPahan sieltä semeissä vastaan tulee. Nyt olis iso revanssin paikka viime keväästä. Kiekollista peliä meidän pitää kyllä parantaa Tappara-sarjasta. KalPan peli elää siitä, että saavat pitää kiekkoa ja pörrätä hyökkäysalueella. Siihen kun saataisiin lyötyä kiilaan ja pidettyä itse mahdollisimman paljon kiekkoa niin mahdollisuudet paranisivat. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty, mutta kyllä me parissa runkosarjakohtaamisessa neljästä aika hyvin tähän pystyttiin.
Lepoetuhan meillä on KalPaan nähden, mutten tiedä onko sillä suurta merkitystä. Niin meillä oli lepoetu vuosi sittenkin eikä se näkynyt missään. Mitä pidemmälle sarja eteni niin sitä enemmän vaan oltiin KalPaa perässä. Eikä esim. SaiPaa näyttänyt tippaakaan haittaavan iso pelikuorma kvartseissa HIFK:ta vastaan. Ehkä se pieni lepoetu mikä on runkosarjamatseista ollut ihan tilastollisestikin todettavissa on enemmän henkistä kuin fyysistä. Kovassa peliruuhkassa on vain yksinkertaisesti vaikeampi saada latausta tappiin ilta toisensa jälkeen. Pudotuspeleissä sen latauksen kanssa ei niinkään ole ongelmaa, kun jokaisella ottelulla on niin iso merkitys.
Niinhän siinä kävi, ettei finaalipaikkaa tullut tänäkään keväänä. Vituttaahan se, mutta minkäs teet kun ei vaan riitä. Paremmalle hävittiin tälläkin kertaa. Melkoista myrkkyä tuo KalPan liike tuntuu meille olevan. Loppujen lopuksi aika odotetusti sarja eteni niin kuin yllä olevasta ennen sarjaa tekemästäni kirjoituksesta näkee. Toivoin, että olisimme parantaneet kiekollista peliämme Tappara-sarjasta ja saatua pidettyä KalPan mahdollisimman hyvin pois kiekosta. No eipä tuo onnistunut kuin parissa ottelussa. Pääosin ottelut kulkivat KalPan hallitessa pelin virtausta ja liikaa Ilveksen peli meni taas selviytymistaisteluksi. Lepoedulla ei suurta merkitystä näyttänyt olevan niin kuin arvioinkin ennen sarjan alkua. Kyllä nämä kalpat ja saipat vaan fyysisesti jaksavat painaa kun pohjat on niin hyvin tehty. Ei se jalka mihinkään hyydy. Meidän raskastekoisempi joukkue ei vain taaskaan pysynyt perässä.
Jotenkin sarjan koko kuva oli tuo kuudennen ottelun ratkaisun tuoneeseen ylivoimaan johtanut tilanne. Nopeampi, vikkelämpi ja ketterämpi vastustaja pyörahti laidalla meidän hitaan ja kankean Joonas Nättisen alta kohti maalia. Nättinen pyristeli epätoivoisesti perässä ja joutui lopulta rikkomaan. Siitä ylivoima, maali ja sarja pakettiin. Erikoistilanteet pitivät pitkään meidän päitä vedenpinnan yläpuolella KalPa-sarjassa, mutta viimeisessä ottelussa siihen saakka täydellinen alivoimakin sitten murtui. Eikä Pavlatkaan ollut parhaimmillaan. Hieno nousu esitettiin kyllä kolmannessa erässä kun noustiin kahden maalin takaa tasoihin ja sekä Mäntykivellä että Meskasella oli vielä loistopaikat iskeä voittomaalikin. Kolme tiukkaa maalin peliä pelattiin Kuopiossa, mutta joka kerta se peli vaan sitten lopulta kääntyi kotijoukkueelle. Ja jos koko sarjaa miettii niin kyllä me pelillisesti juuri tuon 4-2 otteluvoittojen verran siinä perässä oltiin. Selvästi parhaat ottelut meiltä olivat Game 3 ja Game 4. Nelosesta ei vaan valitettavasti saatu sitä sarjaa tasoihin.
Huomenna Ilveksellä on vielä Raumalla pronssiottelu Lukkoa vastaan. Keväällä 2022 pronssiottelu kiinnosti isosti kun meillä oli 20 vuotta edellisestä mitalista. Nyt kun se pronssi on jo saatu kaksi kertaa kolmen edellisen kauden sisään niin eipä paljon enää nappaa. Tuli itse asiassa pelattua Lukon voittoa kun Veikkaus jostain syystä asetti Ilveksen ottelussa suosikiksi. Jotenkin veikkaisin, että raumalaiset saattavat syttyä pronssipeliin enemmän kun kotiyleisönsä edessä kuitenkin pääsevät pelaamaan.
Vaikka Ilves tippui niin kyllähän finaalit silti herättävät kiinnostusta. Ennen kaikkea SaiPan takia totta kai. Raipen miehistön puolella tietenkin ollaan finaaleissa niin kuin melkein koko muu Suomi kuopiolaisia lukuun ottamatta. Olisihan se mestaruus huikea kruunu jo nyt uskomattomalle tarinalle. SaiPan mestaruus olisi kyllä samantyylinen ikuinen legenda kuin se Leicesterin Valioliiga-mestaruus oli aikoinaan. Viime kauden ylivoimaisesta jumbosta seuraavan kauden mestariksi. Ei tuota tahdo oikein vieläkään ymmärtää miten se on mahdollista. Toki KalPa lähtee finaalisarjaan suosikkina, mutta jos SaiPa pystyy kaatamaan Lukon niin kyllä sillä on silloin täydet mahdollisuudet kaataa myös KalPa. Kuopiolaiset eivät nyt lähtökohtaisesti saa liike- ja pörräämisetua niin kuin Ilvestä vastaan koska SaiPan vahvuudet ovat hyvin samantyyppiset kuin heillä. Mielenkiintoista kyllä nähdä miten finaaleissa tulee käymään. Tosi vaikea ennakoida.
Tuli tuossa pääsiäisenä Game vitosen ja kutosen välissä pistäydyttyä Vaasassakin, kun pidettiin kavereiden kanssa parin päivän kokoontuminen. On kyllä melkoista tuskaa saada nykyisin neljän kaverin aikataulut sovitettua niin, että kaikille sopii parin päivän setti. Kaikki asuvat eri puolilla Suomea niin yhden päivän takia ei oikein viitsi edes tavata. Hauskaa oli kyllä ja univelatkin on saatu tähän päivään mennessä jo aika hyvin kuitattua.
Omasta mielestäni sarja oli yksi tasaisimmista miesmuistiin(=lyhyt), enkä osaisi näin puolueettomana laittaa Kalpaa tuon 4-2 verran paremmaksi.
Tuo neljäs peli oli tosiaan ratkaiseva, kun Ilves olisi siitä voiton ansainnut ja otteluvoitot olisi olleet siinä tapauksessa tasan. Yksinkertaisella matematiikalla selviää, että tuossa vaiheessa lähtökohtaisesti 50/50 parissa Kalpa muuttui jättisuosikiksi jatkamaan.
Pahaa teki Ilveksen pelaajien puolesta, kun nousivat viimeisessä pelissä 4-2 tilanteesta 4-4 ja Kalpa oli pelissä aivan polvillaan, mutta niin vain sitten tappio tuli ja kausi ohi. Voi vain kuvitella, kuinka tyhjä olo pelaajalla tuossa tilanteessa voi olla.
Ehkä tuossa näkyi Kalpan parempi henkinen kantti, kun molemmat jatkoaikavoitot onnistuivat kairaamaan itselleen.
Finaalipeleissä olen itsekin Saipan puolella. Tuota Lukko-sarjaa katselleena en allekirjoita Kalpan isoa suosikkiasemaa. Materiaalieroa painotetaan edelleen, vaikka Saipa pudotti Lukon täysin ansaitusti ja jopa dominoi joitain pelejä.
Tuuria pronssipeliin!
- Tätä vastausta muokkasi 6 päivää sitten jokirosvo.
Omasta mielestäni sarja oli yksi tasaisimmista miesmuistiin(=lyhyt), enkä osaisi näin puolueettomana laittaa Kalpaa tuon 4-2 verran paremmaksi.
Tuo neljäs peli oli tosiaan ratkaiseva, kun Ilves olisi siitä voiton ansainnut ja otteluvoitot olisi olleet siinä tapauksessa tasan. Yksinkertaisella matematiikalla selviää, että tuossa vaiheessa lähtökohtaisesti 50/50 parissa Kalpa muuttui jättisuosikiksi jatkamaan.
Pahaa teki Ilveksen pelaajien puolesta, kun nousivat viimeisessä pelissä 4-2 tilanteesta 4-4 ja Kalpa oli pelissä aivan polvillaan, mutta niin vain sitten tappio tuli ja kausi ohi. Voi vain kuvitella, kuinka tyhjä olo pelaajalla tuossa tilanteessa voi olla.
Ehkä tuossa näkyi Kalpan parempi henkinen kantti, kun molemmat jatkoaikavoitot onnistuivat kairaamaan itselleen.
Finaalipeleissä olen itsekin Saipan puolella. Tuota Lukko-sarjaa katselleena en allekirjoita Kalpan isoa suosikkiasemaa. Materiaalieroa painotetaan edelleen, vaikka Saipa pudotti Lukon täysin ansaitusti ja jopa dominoi joitain pelejä.
Tuuria pronssipeliin!
Niin, onhan tuo osittain määrittelykysymys oliko KalPa 4-2 voitoin parempi pelillisesti. 5-5 pelissä KalPa oli mielestäni parempi joukkue sarjassa, mutta toisaalta sitten taas erikoistilanteita Ilves dominoi niin kuinka noita sitten kukin arvottaa…
Ja sisälsihän sarja tosiaan (jälleen kerran) tukun kirveleviä tappioita näin ilvesläisittäin. Ekassa matsissa KalPa oli kyllä parempi joukkue, mutta olihan se koko sarjankin kannalta aika kriittistä, että Ilves hukkasi siinä 2-0 johtonsa. Pavlatille sattui todella harmittava täydellinen imurointi siinä 2-1 -kavennusmaalissa mistä kuopiolaisten kiri alkoi.
Toisessakin ottelussa KalPa oli parempi joukkue, mutta jatkoajalle asti kun ottelu venyy niin ainahan siinä silloin on toisellakin joukkueella ollut täydet mahdollisuudet voittoon.
Neljättä ottelua Ilves tosiaan vei pelillisesti koko lailla alusta loppuun, mutta ei vain saanut mistään sisään ja hävisi 0-1.
Kuudennessa ottelussa Ilves oli kaksi erää kiistatta huonompi joukkue, mutta oli kolmannessa erässä kuin uudestisyntynyt ja oli tosiaan äärimmäisen lähellä, ettei olisi tasoituksen jälkeen lyönyt vielä voittomaaliakin tauluun. Jatkoilla sitten jälleen katkeraa kalkkia.
Yksikin kun näistä neljästä tiukasta maalin pelistä olisi kääntynyt toiseen suuntaan niin saatettaisiin hyvin aloitella tänään finaalisarjaa Nokia Areenalla. Pientä tuurintynkää se mestaruuden voittaminen usein vaatii ja sitäkään ei kyllä Ilveksellä minään keväänä ole ollut. Mutta kaikesta huolimatta minulle jäi tosiaan sarjasta sellainen jälkituntuma, että KalPa oli kokonaisuutena juuri tuon verran parempi joukkue pelillisesti miten otteluvoitotkin menivät. Siinä mielessä ei lopputuloksesta voi isosti itkeä. Voi vain toivoa, että jonain keväänä me joko oltaisiin pelillisesti niin timanttisessa tikissä, ettei edes tarvita tuuria tai sitten tasaisissa sarjoissa se kiekko pomppisi kerrankin vähän meidän suuntaan.
Pronssi on värimme näköjään nykyään. Mukavampihan se on päättää kausi voittoon kuin tappioon. Pronssimatsissa siirryttiin varsinaisella peliajalla neljä kertaa johtoon ja neljä kertaa Lukko tasoitti. Ville Meskasen jatkoaikamaalin jälkeen ei vastustaja onneksi enää sitä tasoitusmahdollisuutta saanut.
Lasse Laukkasen uskomaton ura Ilveksen huoltajana päättyi perjantain pronssiotteluun. Samoin meidän isoimman pelaajaikonimme Eemeli Suomen Ilves-putki. On se aika outo ajatus vielä tässä vaiheessa, ettei kumpaakaan enää ensi syksynä joukkueen mukana nähdä. Nostaisin vielä kolmantena nimenä esiin kapteenimme Niklas Frimanin, joka ei myöskään ilmeisesti jatka Ilveksessä. On ollut jotenkin todella aliarvostettu mies Ilveksen kausiensa aikana sekä vieraiden että myös aika yllättäen omien parissa. Itselläni on todella iso arvostus Frimania kohtaan. Todella fiksun ja hienon oloinen ihminen, joka on kuulemma hoitanut pelien ulkopuoliset kapteenin velvollisuudet viimeisen päälle. Kaukalossa Friman veti jokaikisen vaihdon ja pelisekunnin täysillä. Ei voinut kuin ihailla tämänkin kevään KalPa-sarjassa miehen taistelua. Silti jostain kumman syystä Friman ei noussut koskaan Ilves-kannattajien keskuudessa suurten suosikkien joukkoon. En oikein ymmärrä miksei. Veikkaan, että ensi kaudella Frimania tullaan monta kertaa kaipaamaan. Ehkä hänen arvostuksensa sen myötä nousee ilvesläisten parissa vasta jälkikäteen.
Laukkasesta ja Suomesta nyt ei tarvi sen enempää tarinoida. Kaikki on jo muualla sanottu. Upeita persoonia ja viimeisen päälle Ilves-sydämen omaavia kavereita. Suomelle erityisarvostus siitä, että mies pysyi kaikki vaikeatkin vuodet Ilveksen paidassa vaikka takuuvarmasti sai menestyvämmistä seuroista rahallisesti isompia tarjouksia kuin Ipa pystyi vielä tuolloin maksamaan. Ja eiköhän hän aikoinaan kun on saanut kokea riittävästi uusia haasteita ulkomailla palaa vielä uransa viimeisiksi vuosiksi takaisin kotiin.
Vaikka suureen vitutukseen tämäkin kausi jälleen lopulta päätyi niin otanhan minä tämän nykyisen tilanteen sata kertaa mieluummin kuin sen missä oltiin 10+ vuotta sitten. Silloin taisteltiin aina epätoivoisesti siitä päästäänkö viimeisten joukossa yleensäkään pleijareihin vai ei. Ja jos satuttiin pääsemään niin siellä tuli aina puolivälierissä turpaan ja lujaa. Ei oikein pystynyt edes haaveilemaan mistään finaaleista tai mestaruuksista. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että joka kausi on helppo nähdä se mahdollisuus, että jos kaikki palaset kerrankin loksahtaisivat oikeille paikoille niin mestaruus on realismia. Isoja pelejä ja suuria tunteita on saanut kokea joka kevät. Sitähän kannattaminen parhaimmillaan juuri on. Tapparan tiputtaminen ja heidän dynastiansa päättäminen oli se tämän kauden ehdoton kohokohta. Vaikka vielä tälläkin hetkellä KalPa-sarjan pettymys on päällimmäisenä tunteena niin viiden vuoden päästä tulen muistamaan keväästä 2025 ensisijaisesti nimenomaan sen, että tiputettiin Tappara suoraan voitoin 4-0 enkä sitä, että tiputtiin KalPalle semifinaaleissa.
Eiköhän tähän ole hyvä paketoida Liiga-kausi 2024-2025 Ilveksen osalta ja siirtyä blogissa muiden joukkueiden, urheilujen ja aiheiden pariin. Loppukesästä alkaen mennään sitten taas Ipan kyydissä tunteiden vuoristorataa!
WE ARE THE KINGS!
TUOHI
30-600 ilmaiskierrosta tai 5000€ käteistä
Talleta ja pyöräytä Tuohirullaa - voitat varmasti!
PYÖRÄYTÄ TUOHIRULLAAWILDZ
PELIKAANI
WPT POKER
Talletus tuplana 1500 dollariin asti + turnauslippuja
Maailman 2. suurimmassa pokeriverkossa riittää fisuja.
SIIRRY PELAAMAAN- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.