Näkökulma: Sama kasino, täysin eri todellisuudet

Helsingin Sanomat julkaisi tovi sitten artikkelin, jossa toimittaja vietti yön Casino Helsingissä ja keskusteli asiakkaiden kanssa aamuyöhön asti.

Rahapelaamisesta on vaikea kirjoittaa ilman, että toimittajan tai julkaisun oma asenne vuotaa tekstiin. Usein painopiste kallistuu ongelmallisuuteen, joskus syystä, joskus tottumuksesta. HS:n jutussa tämä näkyy siinä, mitkä tarinat jäävät lukijan mieleen ja mitkä jäävät taustalle.

Silti artikkeli osuu olennaiseen yhdessä asiassa: saman katon alla, samojen pelien äärellä, raha tarkoittaa eri ihmisille täysin eri asioita Toisille raha on osa illanviettoa, toisille hallitsematon riski. Pokeriammattilaiselle se on työväline, ei tunne.

HS:n artikkeli paljastaa, miten nämä kolme suhdetta rahaan elivät rinnakkain saman illan aikana. Samalla ne näyttävät, miksi rahapelaamisesta on vaikea puhua yhtenä ilmiönä.

Pelaaminen osana illan muita kuluja

Nuorille kasinokävijöille raha on ennen kaikkea osa elämystä. 18–19-vuotiaat kertovat tulleensa kasinolle tapaamaan kavereita ja viettämään iltaa. Pelaaminen ei ole päätarkoitus, vaan sivujuonne muun ajanvieton lomassa.

Tässä suhteessa raha toimii kuin pääsylippu. Se mahdollistaa kokemuksen, mutta siihen ei liity tavoitteita, strategiaa tai pitkäjänteisyyttä. Häviöt eivät satu, koska niillä ei ole suurempaa merkitystä. Raha kuluu siinä missä juomat tai taksimatka kotiin.

Tällainen suhde rahaan ei itsessään ole ongelmallinen. Se pysyy hallinnassa niin kauan kuin rajat ovat selvät ja pelaaminen pysyy satunnaisena osana muuta elämää.

Raha hallitsemattomana riskinä

Kasinolla sama ympäristö näyttäytyy täysin toisenlaisena pelaajalle, joka kertoi HS:lle avoimesti peliongelmastaan. Hän pelaa pääasiassa automaatteja ja rulettia. Kaikki pelejä, joissa ei ole tilaa strategialle tai pitkäjänteiselle päätöksenteolle. Kierrokset ovat nopeita, ja lopputulos määräytyy yksinomaan sattuman perusteella.

Näissä peleissä pelaaja ei voi vaikuttaa lopputulokseen. Pitkällä aikavälillä talo voittaa aina, ja pelaaja häviää todennäköisesti rahansa. Silti juuri nopeus ja jatkuva toiminta tekevät peleistä koukuttavia. Tappiot synnyttävät tarpeen jatkaa, ei lopettaa.

Raha ei ole enää osa iltaa, vaan sen keskipiste. Tappioita jahtaava pelaaminen irtoaa nopeasti ajasta, työstä ja vaivasta. Satojen tai tuhansien eurojen häviäminen ei enää tunnu samalta kuin aiemmin. Ulkopuolisen silmin kasinoympäristö on sama kuin viihdepelaajilla, mutta psykologinen todellisuus on täysin toinen.

Kun pelaaminen on työtä

Pokeripöydässä suhde rahaan muuttuu jälleen. Pokeriammattilaiselle raha ei ole palkinto eikä tunnepurkaus, vaan väline. Se toimii mittarina, jonka avulla arvioidaan päätöksiä pitkällä aikavälillä.

Pokeriammattilainen Joonas Raatikainen puhuu ammatistaan avoimesti ja realistisesti. Hän kertoo tienaavansa pokerilla suunnilleen saman verran kuin autokauppiaana työskentelevä ystävänsä. Rahan takia pokeria ei hänen mukaansa kannata tehdä.

Pokerissa keskeistä eivät ole yksittäiset voitot tai tappiot, vaan päätökset. Asiat voi tehdä oppikirjamaisesti oikein ja silti hävitä rahaa. Se ei ole epäonnistumista, vaan osa peliä. Varianssi kuuluu pokeriin väistämättä: oikea päätös voi johtaa tappioon, ja väärä päätös voi joskus palkita. Lyhyellä aikavälillä tulos ei aina kerro päätösten laadusta.

Samaan aikaan toisella pelaajalla voi olla poikkeuksellisen hyvä jakso. Kortit osuvat kohdalle, riskit onnistuvat ja huonoillakin päätöksillä syntyy voittoa. Tämäkin kuuluu peliin. Pokerissa menestystä ei mitata yksittäisillä illoilla, käsillä tai turnauksilla, vaan pitkällä aikavälillä. Olipa kyse käteispöydistä tai turnauspokerista, ratkaisevaa ei ole yksittäinen tulos, vaan se, toistuuko hyvä päätöksenteko riittävän pitkään.

Kolme suhdetta rahaan

HS:n jutussa kaikki kolme rahasuhdetta elävät rinnakkain saman yön aikana, mutta lukijan katse ohjautuu helposti vain yhteen niistä. Se kertoo yhtä paljon rahapelaamisesta kuin siitä, miten siitä on totuttu puhumaan.

Ehkä suurin haaste rahapelaamisesta kirjoittamisessa ei ole itse pelaaminen, vaan se, että samassa tekstissä yritetään kuvata kolmea täysin eri todellisuutta. Silloin vaarana on, että yksinkertaisin ja lukijan ennakkoluuloja vastaava tarina voittaa, vaikka todellisuus olisi monimutkaisempi.

Pokeri jää usein samaan koriin peliautoautomaattien ja ruletin kanssa, vaikka kyse on täysin erilaisesta toiminnasta. Pokeriammattilaisen näkökulmasta ratkaiseva ero ei ole rahassa, vaan tavassa ajatella. Siinä missä toisille raha on tunne tai riski, pokerissa se on väline, joka pakottaa kohtaamaan omat päätökset ja niiden seuraukset.

🥊 RAJU EXCLU