Viron nettikasinoveron leikkausta ajanut kansanedustaja Tanel Tein torjuu väitteet epäonnistuneesta uudistuksesta. Viron yleisradion ERR:n mukaan Tein vaatii vaikutusarviota ennen kuin verotusta aletaan muuttamaan.
Eesti 200 -puolueen kansanedustaja Tanel Tein on noussut puolustamaan Viron kiisteltyä nettipeliveron alennusta sen jälkeen, kun pääministeri Kristen Michal ohjeisti parlamenttia aikaistamaan uudistuksen tarkastelua.
Tein oli yksi lakimuutoksen keskeisistä ajajista. Hänen mukaansa kriitikot tekevät johtopäätöksiä aivan liian aikaisin, ja uudistukselle pitäisi antaa aikaa osoittaa tehokkuutensa kansainvälisien peliyhtiöiden houkuttelussa maahan.
Viron nettipelivero laskee tänä vuonna alkaneen mallin mukaan 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuoden 2025 kuudesta prosentista on tarkoitus päätyä neljään prosenttiin vuodesta 2029 alkaen.
Lakiteknisen kömmähdyksen takia vero poistui alkuvuodeksi kokonaan, mutta virhe korjattiin, ja operaattorit ovat vapaaehtoisesti maksaneet tarkoitetun 5,5 prosentin verokannan.
Pääministeri vaati aikaistettua tarkastelua sen jälkeen, kun rahapeliverotulot laskivat 9,7 prosenttia vuoden 2026 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana.

Miljoonalaskelmat kiistanalaisia
Tein kiistää, että nettipeliveron alennus selittäisi rahapeliverotulojen jyrkän laskun. Hänen mukaansa myös valtion rahapeliyhtiö Eesti Loton ja kivijalkapelaamisen tuotot ovat pienentyneet.
– Rahapeliverotulojen 9,7 prosentin lasku ei ole nettipeliveron alennuksen aiheuttama menetys. Lakimuutos muutti nettipelien verokantaa, mutta kokonaisuuteen kuuluvat myös Eesti Loto ja perinteinen rahapelaaminen, joiden verokantoihin uudistus ei koskenut, Tein sanoi ERR:lle.
Teinin mukaan alkuvuoden lakivirhe vääristää lukuja entisestään. Hän arvioi, että kulttuurirahaston rahoitusvaje nimenomaan nettipeliverotulojen osalta on noin 956 000 euroa, mikä on vain pieni osa kokonaispudotuksesta.
Kansanedustaja haastaa myös arvostelijoiden väitteen, jonka mukaan veroalennus maksaisi valtiolle 31 miljoonaa euroa. Teinin mukaan kyse on ennusteesta, joka ulottuu vuoteen 2029 ja nojaa vahvasti oletuksiin markkinan tulevasta käyttäytymisestä.
– Juuri tälle oletukselle haluan nähdä vaikutusarvion, Tein linjasi.
Hän muistutti, että veron nostaminen viidestä prosentista seitsemään tarkoittaisi operaattoreille 40 prosentin kiristystä verorasitukseen.
Kuusi uutta lisenssiä
Väitteisiin siitä, ettei Virosta ole tulossa uutta Maltaa, Tein vastaa lisenssiluvuilla. Hänen mukaansa kuusi yhtiötä, jotka eivät aiemmin toimineet Virossa, ovat jo saaneet toimiluvan vuoden 2026 aikana. Määrä ylittää koko vuoden 2025 lukeman.
Luku on kiinnostava, sillä ERR raportoi elokuun lopussa, ettei markkinalle ollut saapunut yhtäkään uutta toimijaa veromuutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaksi lisenssihakemusta oli tuolloin yhä käsittelyssä.
Tein korostaa, että markkinalle tulon päätöksen, viranomaishyväksynnän ja verotettavan tuoton välillä kuluu tyypillisesti pitkä aika.
– Olisi virheellistä väittää, että vuonna 2024 markkinalle tulleet kahdeksan operaattoria saapuivat siksi, että veroa nostettiin viidestä prosentista kuuteen, hän sanoi.
Kansanedustajan mukaan vuotta 2026 tulisi pitää siirtymävuotena, jonka aikana operaattorit sopeutuvat tiukentuneisiin vaatimuksiin ja rahanpesun torjunnan sääntelyyn. Veron nostaminen tässä vaiheessa voisi hänen mukaansa vaarantaa Viron pyrkimykset houkutella suuria kansainvälisiä peliyhtiöitä pidemmällä aikavälillä.
– Annetaan sovitulle strategialle aikaa. Jos joku haluaa perua sen nyt, haluaisin ensin nähdä vaikutusarvion, joka osoittaa korkeamman verokannan tuovan Virolle ja kulttuurirahastolle enemmän verotuloja, Tein linjasi.
👉Lue myös: Viron kasinoveron leikkaus floppasi – hallitus harkitsee suunnanmuutosta
























